Urheilu yhdistää miessukupolvia

Nadja Sumanen, Rambo. Otava 2015. Nuorten romaanikilpailun voittaja 2015.

Rambo on yksihuoltajaäidin 15-vuotias poika, joka on joutunut jo vuosia huolehtimaan sekä äidistään että itsestään. Niinpä kun kuvattuna kesänä mennään äidin uusimman miesystävän vanhempien kesämökille, ja äiti tietyistä syistä menee aivan vetämättömäksi, Rambo on se joka tajuaa, että äiti pitää saada äkkiä sairaalaan.

Nadja Sumanen kuvaa eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä yhteen heitettyinä. Aluksi hieman kyräillään, loukataankin toisiaan, mutta vähitellen kesän aikana asiat rupeavat lutviutumaan. Äidin miesystävän vanhemmat Annikki ja Erkki elävät vaatimatonta mökkiläiselämäänsä. Erkki kalastaa ja lämmittää saunaa, Annikki hoitaa ruokahuushollin ja kaupassakäynnin. Rambo auttelee molempia.

Mökille on tuotu myös Annikin ja Erkin biologinen lapsenlapsi, 14-vuotias tyttärentytär Liina. Aluksi Liina tiuskii ja äyskii ja viihtyy vain älypuhelimensa parissa. Mutta helteinen kesä pakottaa uimaan ja muiden joukkoon. Annikki ja Erkki ovat kärsivällisiä, he tietävät nuorten kotkotukset ja jaksavat odottaa. Niinpä heidän ja nuorten elämä alkaa vähitellen sujua.

Rambossa on lukuisia liikuttavia kohtauksia. Päähenkilöä Ramboa on niin monta kertaa loukattu, että hänen on vaikea luottaa keneenkään. Kun hän kuitenkin alkaa luottaa johonkuhun, ja tämä sitten ikään kuin pettää hänen luottamuksensa, putous on niin hurja, että Rambo ei meinaa siitä selvitä. Näitä tilanteita Nadja Sumanen on kuvannut hienosti.

Monesti erimielisyydet johtuvat siitä, että ei tunneta toisen hyviä tarkoitusperiä. Esimerkiksi yöllinen luvaton auton lainaaminen näyttää pahalta, kun ei tiedetä hyvää tarkoitusta. Miesten puhumattomuus lisää yhteentörmäyksiä. Se että Rambo on tavallaan ulkopuolinen, helpottaa monien asioiden hoitoa ja jopa keskustelua vaikeista asioista. Ja kaiken huipuksi, kun Rambo kirjan lopulla keksii urheilukilpailuun osallistumisen, löytävät isä ja poika toisensa. Urheilu on kieli, jota miehet osaavat puhua ja jota he ymmärtävät.

Nadja Sumasen Rambo osoittaa selkeästi, että ei ole koiraa karvoihin katsomista. Aluksi toivottoman tuntuisesta tyypistä saattaa sukeutua vastuunkantaja, ja toisaalta menestyvän ulkokuoren alta saattaa paljastua kylmä koti. Rambo on erinomainen nuortenromaani, mutta sen lukee mielikseen myös aikuinen. Siinä on käsitelty elävästi yhdessä paketissa kolmen sukupolven asioita.

Ritva Sorvali