Valkealan Harmaat pantterit virkoavat elämään

Valkealan Harmaat pantterit virkoavat elämään

Heikki Lund, Harmaat pantterit. Ohjaus Eeva Keinonen. Esitys Valkealan kesäteatterissa 28.7.2015.

Valkealan kesäteatterissa on tänä vuonna hyvä näytelmä. Harmaat pantterit kertoo ajankohtaisesta asiasta, vanhustenhoidosta. Kuvatun Käpyhovin hoitokodin vanhukset on lääkitty lähes vihanneksiksi, hyvä että pääsevät pöydän ääreen. Ainoa ulkopuolinen virike on testamentteja kyttäävä ja helvetinlieskoilla pelotteleva lahkolaissaarnaaja.

Kun uusi johtaja astuu virkaansa, tyyli muuttuu. Lääkitystä vähennetään, musiikkia saa kuunnella, korttia saa pelata, saa jopa tanssia. Saarnaaja savustetaan ulos talosta. Tarina kuvaa vanhusten hoidosta käytävää valtataistelua, joka on varmaan totta monissa hoitolaitoksissa. Taistellaan siitä, kenen hoitosysteemit otetaan käyttöön, kuka määrää miten vanhukset saavat olla ja elää.

Hoitokodin asukkaat kulkevat sängyn ja pöydän väliä, henkilökunta käy kääntymässä. Myös omaiset käyvät, ja näyttää siltä, että kaikille omaisille ei sovikaan mummon piristynyt olemus. Ties kuinka kauan mummo vielä elää, ties kuinka kauan perintöjä joutuu odottelemaan. Ja miten perintöjen käy, jos mummo riehaantuu menemään naimisiin.

Teksti on sekä tiukkaa asiaa että humoristinen. Yksi huippukohtaus nähtiin, kun tukityöllistetty persialaissyntyinen Massoud Masa ilmaantuu hoitokotiin. Aluksi vanhukset ovat kauhuissaan tästä ”terroristista”, mutta vähitellen Masa voittaa heidät puolelleen. Masan tekemät maukkaat ruuat, ystävällinen hoito ja vatsatanssin opetus hurmaavat vanhukset.

Valkealan kesäteatterin yksi kantava voima Ari Teräväinen taiteilee hienosti jopa kolmessa roolissa. Kaikki näyttelijät hoitavat roolinsa topakasti ja napakasti, ja äänentoiston ansiosta kaikki kuuluu aivan takapenkeille.

Valkealan kesäteatterista jäi kaiken kaikkiaan hyvä mieli. Tuntui siltä, että olimme oikealla asialla, olimme pienen ihmisen asialla. Puolustimme yhdessä näyttelijäporukan kanssa ihmisen oikeutta päättää omasta elämästään, puolustimme rauhallista ja leppoisaa vanhuutta. Ymmärsimme kaikki, että hoitotyössä kaikkein tärkeintä on asenne, ihmistä kunnioittava asenne.

Ritva Sorvali

 


by

Tags: