Ulla Tapaninen viihtyy lavalla

Ulla Tapaninen esitti 16.4.2015 Kouvolan Teatterin täydelle katsomolle, mitä on vanheneminen ja kelkasta tipahtaminen. Tapaninen talsi näyttämöllä verkkareissaan ja hupparissaan kuin kotonaan. Kiikkutuolista hän otti aina vauhtia uuteen aiheeseen, oikeastaan aiheet tuntuivat löytyvän luontevasti aina entisen aiheen hänniltä.

Kun tarina esimerkiksi putkiremontista tai muistamattomuudesta alkoi laantua, tupsahtikin mieleen jokin uusia asia, joka vaati tulla kerrotuksi. Kaiken kerronnan taustalla piili huoli meistä vanhenevista ja meidän pärjäämisestämme.

Niinpä Tapaninen oli kehitellyt harjoituksiakin pärjäämisen onnistumiseksi. Harjoiteltiin muun muassa sitä, miten muistaa ulos lähtiessään ottaa mukaansa silmälasit, avaimet, lompakon ja kännykän. Ja jos ulkona hortoillessaan saa jonkun huolestumaan ja kysymään, että mihin sinä olet matkalla, pitää osata sanoa: minä olen menossa kotiin. Tätäkin harjoiteltiin moneen kertaan.

Ulla Tapaninen ei kertonut joistain muista vanhenevista ihmisistä vaan meistä kaikista, jotka tässä samaan aikaan vanhenemme. Hän itse muiden mukana. Vanhenemisen voi nähdä myös huvittavana ja siitä voi ottaa ilon irti. Siinä voi jopa viihtyä aivan kuten Ulla Tapaninen viihtyi teatterin lavalla.

Ritva Sorvali