Remontilla onnellisuutta rakentamassa

Line Knutzon, Remonttijengi. Suomennos Liisa Urpelainen. Ohjaus Marielle Eklund-Vasama. Rooleissa mm. Veli-Matti Karén, Satu Taalikainen, Nina Petelius-Lehto, Raimo Räty ja Hannele Laaksonen. Esitys Kouvolan Teatterin suurella näyttämöllä 23.1.2015.

Remonttijengin alussa ei oikein tiennyt mikä juttu tämä on. Mutta vähitellen esityksen edetessä siihen alkoi mennä mukaan ja tajusi, että tämähän on ihan hullua että mitä hullummaksi menee, sen parempi. Lopussa tuntui, että loppu hyvin, kaikki hyvin.

Näytelmässä pariskunta Alvar ja Taru tavoittelevat onnea elämäänsä remontoimalla itselleen unelmatalon. Remonttia tekemään on pestattu remonttijengi, joka onnistuu ärsyttämään sekä mainitun pariskunnan että yleisön ihan äärimmilleen. Mistään ei tule mitään, mutta rahaa vain pitäisi suoltaa remontoijille; rimpuile siinä sitten.

Tuttavapariskunta Marjukka ja Kalle sekoittavat lisää soppaa itseään kehuvilla vierailuillaan. Etenkin Kalle puuttuu kaikkeen ja jakaa auliisti neuvojaan. Väliajan jälkeen taloon ilmaantuu vielä Alvarin äiti, jonka lähes jatkuvalle itsetyytyväiselle puheelle ei tuntunut loppua löytyvän. Niinpä katsojana aloin tajuta, että tästä ei selvitä kuiville ihan normaaleilla konsteilla. Niin kuin ei selvittykään.

Tiina Hauta-ahon näyttämölle suunnittelema rakennelma mahdollisti sekä asukkaiden että remonttijengiläisten putkahtamisen milloin mistäkin suunnasta. Puvuilla remonttijengiläiset erottuivat hyvin muista. Esa Kurrin valot välkkyivät mahtavasti monissa kohtauksissa, etenkin sisustusvärit valaisivat koko näyttämön.

Kouvolan näyttelijäkaarti hoiti homman suvereenisti. Teatterilaiset kuvasivat remonttijengin jopa niin ärsyttävästi, että ihan kuin jollakulla olisi ollut jotain vastaavia kokemuksia. Ja tulipa esitystä katsellessa mieleen, että jos remonttijengin tyyppisiä rakentajia pyörii työmailla, eipä ihme että lamasta ei päästä eroon. Eihän kukaan uskalla teettää mitään, jos tulos on nähdyn kaltainen.

Ritva Sorvali