Maailmankuulu Mathilda Wrede
VIII Aurinko ja kalterit – Mathilda Wreden 150-vuotisjuhlaseminaari la 30.8.2014 Ankkapurhan teollisuusmuseossa, Inkeroisissa.
Mathilda Wrede, vankien ystävä, asui osan elämästään Anjalassa Rabbelungin kartanossa. Niinpä Kymenlaaksossa on järjestetty hänen kunniakseen jo kahdeksan seminaaria, viimeisin tänä syksynä 30.8.2014. Nyt kyseessä oli juhlaseminaari, sillä Mathildan syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta.
Dosentti Marjo-Riitta Antikainen puhui seminaarissa Mathildan kansainvälisestä maineesta ja sen käyttöarvosta. Mathildasta kirjoitettiin 1900-luvun alkupuolella kymmenillä kielillä eri maissa. Hänestä on julkaistu ainakin 10 teosta muun muassa englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Hän piti esitelmiä eri maissa sekä vankeinhoidosta että rauhanaatteesta. Hän sai ihailijapostia Intiaa ja Hondurasia myöten.
Mathildaa tarvittiin kristillisen identiteetin vahvistamiseen ja esimerkiksi tyttökirjojen sankariksi. Häntä tarvittiin myös rauhan aatteen eteenpäin viejänä ja eräänlaisena Suomen kuvana ja kuvaajana. Esimerkiksi kansalaissodassa Mathilda tuomitsi molempien puolten väkivallanteot ja auttoi molempien puolten vankeja.
Silja Talven tie Suomeen
Seminaarin toinen luennoitsija journalisti ja kirjailija Silja Talvi kertoi vankien luona käymisestään nyky-Amerikassa. Hän asui 35 vuotta Yhdysvalloissa, kirjoitti siellä eri lehtiin ja kulki tavallaan Mathilda Wreden jalanjäljissä käymällä tapaamassa amerikkalaisia vankeja. Talven mukaan Amerikassa on 2,3 miljoonaa vankia, 13 miljoonaa ihmistä pidätetään joka vuosi. Silja Talvi kirjoitti paljon myös vankiloista ja teki niistä kirjankin.
Vähitellen hän pääsi käsiksi niin arkaluontoisiin lähteisiin, että hänen piti lähteä Yhdysvalloista. Hänen amerikkalaisesta vankeinhoidosta sekä omista pakomatkakokemuksistaan seminaarissa antamansa kuva oli niin karmaiseva, että tuli mieleen kaikki se, mitä Stalinin ajan Neuvostoliitosta on kirjoitettu. Ja tuli mieleen, mitä kaikkea muut Suomeenkin tulevat pakolaiset ovat mahtaneetkaan kokea.
Luentojen lisäksi juhlaseminaarissa kuultiin musisointia, oopperalaulaja Emilia Vesalainen-Pellas ja pianisti Kirsi Saari esittivät Merikannon lauluja. Yleisöä tapahtumassa oli noin 100 henkilöä.
Ritva Sorvali