Kouvolalaista kesänviettoa 1950-luvulla

Päivi Mikkelä, Ensi kesänä taas. Kotka 2014.

Päivi Mikkelä kertoo Kulon perheestä, joka on tottunut viettämään kesiään Rantalan talon pihapiirissä, jossain Valkealan maaseudulla. He asuvat kauppalassa, Kouvolassa, vaikka kauppalan nimeä ei kirjassa mainita. Puhutaan kuitenkin Lukonmäestä, Palomäestä, Salpausselänkadusta, lyseosta ja tyttölyseosta, radan alapuolesta ja monista muista tutuista paikoista.

Kulon perhe viettää kesää jo mainitussa Rantalan talossa. Siellä sattuu kaksikin isoa onnettomuutta, kesän alussa hukkumisonnettomuus ja syksymmällä tulipalo. Nämä molemmat onnettomuudet seuraamuksineen ovat niin isoja asioita, että yhdessäkin olisi ollut tarpeeksi, mutta koska kyseessä ilmeisesti on omaelämäkerrallinen romaani, ne ovat oikeasti tapahtuneet samana kesänä.

Päivi Mikkelä kuvaa elävästi etenkin perheen lapsia, maatalon Rantalan pariskuntaa, Elviä monine sulhasineen, Herkko-rengin sankarillista roolia, kauppalan hienoja rouvia, perheen vaarin hehkeää nuorta morsianta ja nuorten seurustelua. Vaikka kesä ollaan maalla Rantalassa, linja-autolla sieltä pääsee kauppalan iloihin. Kun koulut alkavat, perhe ja samalla romaanin kerronta siirtyvät kauppalaan.

Rakkaus tunkee romaaniin sekä vanhojen että nuorten kautta. Vaari on höyrähtänyt nuoreen naiseen, Elvi haikailee Untonsa perään, Ensio havittelee Marja-Liisaa ja monet muutkin henkilöt suunnittelevat häitä. Vaikka romaaniin tulee onnettomuuksien takia hautajaisia, päällimmäiseksi jää kuitenkin eteenpäin meno, häät ja lasten syntymiset.

Kaikkein parasta tässä kirjassa on kuitenkin ajankuva, 1950-luvun pikkukaupunkilaisuus ja kesän vietto tuolloin. Kuorma-auton lava lastattiin täyteen tavaraa ja maalle mentiin koko kesäksi. Siellä lapset uivat, auttoivat maatalon töissä, tutustuivat eläimiin. Kauppalan tutut kävivät maalla vierailulla. Elettiin sodanjälkeistä aikaa, monesta asiasta on vielä pulaa.

Ritva Sorvali