Keksintöjä sotilasradion ympärillä
Kouvolan Putkiradiomuseosäätiö järjesti la 3.5.2014 Kouvola-talossa jo perinteeksi muodostuneen seminaaripäivän tällä kertaa teemalla sotilasradiopäivä. Seminaarissa kuultiin kolme luentoa, asennettiin pitkälanka-antenni Putkiradiomuseon pihalle ja avattiin taloon Sotilasradiomuseo. Luentoja seurasi täysi sali yleisöä. Kaikki eivät meinanneet mahtua sisään.
Luennoitsija Seppo Uro kertoi, kuinka jo Venäjän armeijassa kehitettiin laitteita, joilla saatiin tarpeen mukaan yhteys muuhun maailmaan ja että autonomian lopulla asennettiin Suomeen radioasemia lähes 20 paikkakunnalle. Itsenäistymisen alkuvuosina suomalaiset kävivät radio-opissa Saksassa ja levittivät saamaansa radiotietoutta sekä armeijan, kauppalaivaston että muun yhteiskunnan tarpeisiin.
Yleisradion kehittely alkoi Utissa 1921 pienimuotoisella lähettimellä. Samantapaisia kokeiluja tehtiin myös Helsingissä Katajanokalla, Turussa ja Tampereella. Laajempi kokeilu oli Radiola Hakaniemessä 1924. Vuonna 1925 eduskunnassa tehtiin esitys yleisradion perustamisesta Suomeen ja vuonna 1926 perustettiin Oy Yleisradio Ab.
Antero Tamminen kertoi monipuolisesti Kyynel-nimisen kaukopartioradion kehittämisestä ja sen käytöstä sodan aikana. Laitteita oli kehitelty jo sotien välisenä aikana, mutta talvisodan syttyessä ne olivat vielä liian suuria partioiden käyttöön. Jatkosodan aikana laite saatiin puristettua noin viiden kilon painoiseksi, joten tuolloin sitä voitiin kuljettaa repussa.
Aluksi viestejä lähetettiin umpimähkään, mutta vähitellen laitteeseen saatiin myös vastaanotin, jolloin voitiin vaihtaa viestejä. Laitteen Kyynel-nimeen on kaksikin perustetta, uikuttava ääni sekä kuva radistista kykkimässä kuusen alla kuten ainakin pontikankeittäjä korpikuusen kyyneleitä tiputtamassa.
Erik Tigerstedt keksinnöstä toiseen
Peter Tigerstedt kertoi sedästään Erik Tigerstedtistä, jonka elämää näytti sävyttäneen loputon vimma keksiä uusia laitteita. Erik Tigerstedt (1887-1925) oli kuollessaan vasta 37-vuotias, mutta oli ehtinyt keksiä kymmeniä eri laitteita ja hankkia niille noin 70 patenttia. Tigerstedtit asuivat osan vuodesta Helsingissä ja osan Elimäellä Mustilan kartanossa.
Peter Tigerstedtin värikäs luento kertoi miehestä, joka suorastaan syöksyi keksinnöstä toiseen. Jo koulupoikana Erik rakensi yksinkertaisen valokuvauskoneen ja sen jälkeen muun muassa sähkömoottoreita, paristoja, kipinälennättimen ja jopa salakuuntelujärjestelmän, jolla hän kuunteli vanhempiensa keskusteluja. Kun isä sai tämän selville, Erik potkaistiin oitis maailmalle. Isänsä kanssa hän riitaantui useampaankin kertaan.
Erikillä oli intohimo keksimiseen ja monessa asiassa kuten äänielokuvan ja esimerkiksi sähköisen silmän (TV) keksimisessä hän oli jopa vuosikymmeniä edellä ajastaan. Hänellä oli esimerkiksi sodan takia epäonnea tärkeimpien patenttien saamisessa eikä hän muutenkaan pystynyt hyödyntämään keksintöjään rahallisesti, vaan joutui turvautumaan sukulaisiinsa, mikä aiheutti ärtymystä.
Erik Tigerstedtin monipuolisuutta kuvaa se, että kun hän joutui vastahankaan keksintöjensä kanssa, hän rupesi maalaamaan, virkkaamaan tai ompelemaan gobeliineja. Tehtyään näitä aikansa hän pääsi taas keksintöjen makuun.
Ritva Sorvali