Rakennusperinne puhutti Kuusaalla

Sonckin salvos – kulttuuriperinnettä jälkipolville –seminaari 3.4.2014 Kuusankoski-talon Voikkaa-salissa. Luennoitsijat arkkitehti Rurik Wasastjerna, professori Pekka Korvenmaa ja kulttuurineuvos Eero Niinikoski. Juontaja emeritusprofessori Kari Immonen. Järjestäjä Kuusankoski-Seura ry ja Kymenlaakson kesäyliopisto.

Sonckin salvos –seminaari kokosi Kuusankoski-taloon melkoisen joukon rakennusperinteestä kiinnostuneita kuulijoita. Avajaissanoissaan juontaja Kari Immonen totesi, että rakennusperinteellä on merkitystä sekä paikkakunnalle että siellä asuvien ihmisten identiteetille. Lisäksi jollakin rakennuksella voi olla merkitystä näiden lisäksi koko suomalaiskansalliselle kulttuurille. Tällainen rakennus Kuusaalla oli esimerkiksi Voikkaan Sellutehdas.   

Arkkitehti Rurik Wasastjerna kertoi karttojen ja asuntojen pohjapiirrosten avulla Kuusaan työläisasuntojen rakentamisesta eri vuosikymmenillä aina vuodesta 1870 lähtien. Kymiyhtiö halusi sitouttaa työväkensä tehtaaseen ja alkoi jo hyvissä ajoin huolehtia esimerkiksi asunnoista. Pohjapiirrosten avulla pystyttiin seuraamaan, kuinka työväki vähitellen vaurastui ja muutti yhden huoneen asunnostaan isompaan ja lopulta omakotitaloon asti.

Professori Pekka Korvenmaa kertoi arkkitehti Lars Sonckin elämäntyöstä. Tämä piirsi lähinnä suomalaiskansallisen tyylin innoittamana taloja noin 50 vuoden ajan ympäri Suomea ja muuallakin. Sonckin merkittäviä töitä ovat muun muassa Kallion kirkko, Helsingin Pörssitalo, Turun Mikaelin kirkko, Tampereen Tirkkosen talo ja Johanneksen kirkko. Sonckin puuarkkitehtuurista yksi esimerkki on Kuusankoskella, Kuusankosken Kotiseututalo.

Kulttuurineuvos Eero Niinikoski kertoi Kuusankosken Kotiseututalon historiasta ja erityisesti Veikko Talven osuudesta talon säilymisessä. Veikko Talvi oli jossain yhteydessä sanonut, että ”on hienoa, että tällaisiin asioihin osataan Kuusankosken kunnassa kiinnittää huomiota”. Tosin kuusaalaiset ovat Niinikosken mukaan hieman vierastaneet taloa nimitellen sitä muun muassa norjalaistaloksi. Sadassa vuodessa talo on kuitenkin saanut paikkakuntalaisten hyväksynnän.

Loppupaneelissa Kari Immonen sanoi hyvin painavasti, että Kotiseututalon ja muiden samantapaisten talojen ja tilojen asema on turvattu, jos kaupunki arvostaa kulttuuria eikä kurista sitä esimerkiksi älyttömillä vuokrilla. Talojen ylläpidon peruskustannuksia ei tällaisissa tapauksissa saa siirtää käyttäjien vuokriin.

Paneelissa todettiin myös että minkään tasoinen suojelu ei sinällään ratkaise talon tulevaisuutta. Aktiivinen käyttö on parasta suojelua. Lopuksi saatiin yleisövihje, että Kymenlaaksoon sopiva toimintamuoto on järjestää täällä teollisuuskulttuuripäiviä. Museoviraston edustaja Mikko Härö kertoi, että vuosi 2015 on  teollisuuskulttuurin teemavuosi, joten tuumasta toimeen.

Ritva Sorvali