Veljekset perunkirjoitusmatkalla

Roope Lipasti, Perunkirjoitus. Atena 2013.

Perunkirjoitus kuvaa kahden noin nelikymppisen veljeksen automatkaa läpi Suomen mummonsa miehen perunkirjoitukseen. Jalmari-vainaalta on tiettävästi jäämässä melkoinen perintö, joten kannattaa lähteä tuhkauurnan kanssa matkaan.

Veljekset pysähtyvät tämän tästä, syömään, juomaan, juhlimaan ja juttelemaankin. Käy ilmi, että kirjan minäkertoja eli vanhempi veli, jää nuoremman veljen Jannen varjoon lähes kaikessa. Janne valloittaa baarien ja tanssipaikkojen naiset, Jannelta luistaa puhe joka tilanteessa. Vanhempi veli seuraa sivusta kuinka ammattikoulun käynyt Janne päihittää hänet maisterismiehen.

Jannen ex-vaimo Elli pyörii molempien veljesten puheissa, kännykkäviesteissä ja ilmeisesti ajatuksissakin. Kun päästään lopulta perunkirjoituspaikkaan Imatralle, Elli ilmaantuu mukaan tarinaan, ja pika pikaa Ellin kolmivuotias tytär Siiri. Perhe alkaa olla koossa, siinä on äiti, lapsi ja kaksi isää. Loppujen lopuksi matkan alkuperäinen tarkoitus eli Jalmarin tuhkan levittäminen tiettyyn järveen, perunkirjoitus ja perittävät rahat ovat sivuseikka, Elli ja Siiri ovat kaiken keskus.

Perunkirjoitus on tyypillinen kahden miehen pakinanomainen vaellusromaani. Matkalla veljekset selvittelevät välejään, käyvät läpi lapsuuttaan, naljailevat toisilleen, sanovat suoraan millainen kiukuttelija toinen on. Mutta kun toinen joutuu kiipeliin tai vaaraan, toinen syöksyy hätiin. Ja vaikka Elli tyttärineen on tärkeä, kaikkein tärkein nainen näille miehille on kuitenkin ollut äiti. Siitä kiistellään, kumpaa äiti rakasti enemmän.

Perunkirjoitus on sekä huvittava että vakava pohdiskelu keski-ikäisistä miehistä.

Ritva Sorvali