Talouspäättäjät tulilinjalla

Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä, Neljäs tie. Ohjaus Esa Leskinen. Esitys Kansallisteatterin suurella näyttämöllä 8.11.2013.

Neljäs tie kertoo Suomen valtiontalouden historian noin sadan vuoden ajalta. Alkuvuodet mennään pikavauhtia, ensimmäinen suuri pysähdys osuu 1990-luvun alkuun, suureen lamaan. Tuolloin avattiin jopa kaasuhellat levälleen, jotta talousahdinkoon joutuneet itsemurhan tekijät pääsivät nopeasti pois päiviltä. Toinen pysähdys osuu viime vuosiin, 2008 alkaneeseen myllerrykseen.

Mitä lamavuosina oikein tapahtui ja mitä noille tapahtumille olisi pitänyt tehdä? Neljäs tie kertoo dokumenttien avulla mitä tehtiin, mitä mikäkin ministeri tai pankinjohtaja sanoi, mitä hallitus päätti ja minkä eduskunta siunasi. Näillä päätöksillä ainakin 1990-luvulla kymmenet tuhannet yritykset menivät nurin ja vähintään sama määrä ihmisiä menetti kotinsa ja jäi vielä velkaa.

Osittain kabareen ja laulun keinoin pureuduttiin talousasioihin. Kullakin näyttelijällä oli puolen tusinaa roolia, osa kohtauksista heijastettiin kankaalle isoina kuvina. Ministerit väänsivät naamaa ja mursivat suuta, kun piti päästä johonkin suuntaan. Esityksen yksi iso sanoma oli se, että viimeisten 20 vuoden aikana on hukattu kymmeniä miljardeja valtion rahaa kun on kevennetty veroja ja myyty halvalla valtion omaisuutta.

Nykyään mennään talous edellä, oikeastaan mitään muuta ei olekaan. Bruttokansantuotteen pitäisi koko ajan nousta. Mutta miten se nousee, kun palvelut siirtyvät vapaaehtoisvoimin tehtäviksi, kun ihmiset rupeavat työn puutteessa opiskelemaan, kun äidit hoitavatkin itse lapsensa. Kun raha ei liiku, mikään ei tunnu liikkuvan, vaikka kaikenlaista tehdään. Pitäisikö mittariksi ottaa jokin muu kuin raha, sitäkin tämä esitys tuntuu kysyvän.

Ritva Sorvali