Tartunta nimeltä Maru-sisko

Tartunta nimeltä Maru-sisko

Anja Snellman, Pääoma. Otava 2013.

Anja Snellman on kirjoittanut liikuttavan kirjan isosiskostaan Marusta, jolla oli elämässään monenlaisia ongelmia ja josta Anja-sisko joutui pitämään huolta. Maru puhui epäselvästi mongertaen, hänellä oli pahanlaatuinen reuma ja hän oli muutenkin monella tavalla erikoinen ihminen.

Koko kirjaa värittää pikkusiskon syyllisyys ja häpeä siitä, mitä hän on isosiskolleen tehnyt tai paremminkin jättänyt tekemättä. Oma elämä, omat menot, omat kiireet ovat vieneet maailmalle, matkoille, opiskeluihin, pois Marun luota. Marulla ei ollut kiire mihinkään, ja hänen kännykässään oli hätänumeron lisäksi vain yksi numero, Anja-siskon numero.

Anja Snellman kuvaa lapsuudenkotiaan ja yhteistä elämäänsä Marun kanssa. Isä ja äiti elivät omaa elämäänsä eikä perheestä ongelmia puuttunut. Sisarukset kulkivat aluksi aika paljon yhdessä, kunnes Anja löysi muita ystäviä ja Maru sai jäädä. Suuri häpeän aihe Anjalle tuntuu nyt jälkikäteen olevan se, että etenkin kouluvuosinaan hän häpesi siskoaan. Kuten Pietari hän kielsi siskonsa, ei ollut tuntevinaan tätä, kun kadulla kohdattiin ja jos kavereita oli paikalla.

Samalla kun Snellman muistelee erilaisia sattumuksia, hän korostaa yhä useammin sitä, kuinka Maru on ollut hänen kirjailijanuransa eräänlainen taustavoima, Maru on ollut syy kirjoittaa ja Maru on piileskellyt monen aiemminkin kirjoitetun kirjan henkilöissä. Maru on edelleen valtava kokemuspääoma, josta Snellmanin tulevat kirjat ammentavat. Maru on myös syy tutkia ihmisen biologiaa ja psykologiaa, sillä Maruun sisältyy edelleen monta kysymystä.

Erittäin hyvin tämä kirja tekee näkyväksi sen, kuinka yksi vammainen perheenjäsen tavallaan vammauttaa koko perheen. Näin käy etenkin silloin, jos vammaa ei hoideta, jos sitä ei oteta huomioon, jos vanhemmat unohtavat oman vastuunsa. Tässä perheessä pikkusisko oli se perheenjäsen, joka pitemmän päälle oli ainoa huolehtija.   

Kirjan Maru oli rauhallinen ja vaatimaton ihminen, joka jaksoi odottaa. Hänen luonaan olisi voinut istua vaikka kuinka kauan, katsoa hänen kanssaan televisiota tai kuunnella radion säätiedotuksia. Mutta kun ei ollut aikaa, kun piti juosta maailmalla. Marulla oli haava kitalaessaan, mutta Maru jätti siskolleen haavan mieleen. Tuo haava on se pääoma, josta myös Anja Snellmanin tulevat kirjat tulevat kumpuamaan.

Ritva Sorvali


Tags: