Mitä viestinnän säilyttämiseksi on tehty?

Luin viikonloppumatkan takia hieman jälkijunassa uutisen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun viestinnän lakkauttamisesta (KS 31.3.2012).  Uutinen herätti kysymyksiä.

Mitkä paikat koulu helmikuisessa kompromissiesityksessään esitti leikattavaksi? Esitettiinkö viestinnän sijaan joidenkin muiden alojen aloituspaikkojen lakkauttamista/vähentämistä? 

Mitkä ovat niitä tunnuslukuja, jotka leikkauksiin vaikuttivat? Ovatko ne ainealueeseen pyrkivien määrä, työllistyvien määrä vai mitä? Minulla on ollut se käsitys, että esimerkiksi viestintään on kautta vuosien pyrkinyt runsaasti opiskelijoita. Lisäksi monet ovat työllistyneet jo kesken opiskelujen ja joutuneet sen takia jopa jättämään koulun lopputyöt roikkumaan. Jos olen väärässä, toivon että joku tarjoaa parempaa tietoa.

Uutisessa kerrottiin että ”Teimme valtavasti töitä, mutta emme onnistuneet pienentämään miinusta”. Mistä tuo miinus oli syntynyt? Kohdistuivatko leikkaukset nyt juuri niihin ainealueisiin, jotka olivat tuottaneet eniten miinusta?

Mitä muuta kuin uutisessa mainitun kompromissiesityksen koulu ja etenkin sen hallitus on tehnyt asian hyväksi? Miten monta kertaa ministerin kanssa on asiasta keskusteltu? Miten paljon hallituksen puheenjohtaja itse on omilla yhteyksillään yrittänyt vaikuttaa asiaan?

Olen aiemmin tällä palstalla kirjoittanut useampaankin kertaan siitä, kuinka hyvin viestintä on verkostoitunut paikkakunnalle, kuinka monessa hankkeessa se on ollut mukana, kuinka se on osa Kouvolaa. Koen paikkakunnalle erittäin suurena menetyksenä, jos tällainen yhteistyökumppani noin vain lopetetaan.

Toivon että kaikki mitä vielä on tehtävissä tehdään viestinnän Kouvolassa säilymisen hyväksi. Uutisesta ymmärsin, että neuvottelut paikkavähennysten suhteen ovat vielä käynnissä. Voiko suuri ja mahtava Kouvola tehdä asiassa jotain?

Ritva Sorvali

Kouvola