Kiusaaminen voi siirtyä koulusta työelämään 

Koulukiusaamisesta on puhuttu runsaasti eri tiedotusvälineissä viime viikkoina. Ykkösen aamuteeveehen oli 7.10.2008 kutsuttu haastateltavaksi kiusatun lapsen äiti. Äiti kertoi ihmettelevänsä erityisesti kiusaustapausten käsittelyä koulussa, asiasta syyllistetäänkin kiusattu. Kiusaajalle ei haluta sanoa suoraan, että hei, sinä kiusaat, kiusaajaa paapotaan.

Kiusatun lapsen on vaikea puhua asiasta, onhan asia vaikea aikuisellekin. Koulut väistelevät asian tunnistamista ja tunnustamista, vaikka tämä olisi tilanteen kannalta ensisijaista. Haastateltu äiti kertoi pitkästä kujanjuoksusta tyttärensä asian ajamisessa. Tässä prosessissa vanhempikin saa hankalan vanhemman leiman, kun ryhtyy aktiivisesti hoitamaan lapsensa asiaa.

Meillä on nyt kauhuesimerkkejä siitä, mitä voi tapahtua, jos kiusaamistapauksiin ei puututa. Mutta kaikessa hiljaisuudessa tapahtuu myös hiljaisia inhimillisiä murhenäytelmiä. Osapuolten aikuistuttua kiusaaminen saattaa nimittäin siirtyä myös työpaikoille.

Ohjelmassa nostettiin esiin tyttöjen hiljainen kiusaaminen, johon on erityisen vaikea puuttua. Juuri tämä kiusaamistapa siirtyy herkästi etenkin naisvaltaisille työpaikoille. Keinot ovat mitä moninaisimmat. Työntekijä on vaivihkaa helppo masentaa, alistaa, tehdä hiljaiseksi ja laittaa kulkemaan pitkin seiniä.

Asiaan on yhtä vaikea puuttua työpaikoilla kuin kouluissakin. Kaikki eivät asiaa edes huomaa tai eivät halua liata käsiään. Työpaikoillakin asiat voidaan kääntää päälaelleen, kiusattu leimataankin hankalaksi ihmiseksi, kukaan ei mukamas tule hänen kanssaan toimeen, hän on kaiken pahan alku ja juuri. Tätä viestiä levitetään eteenpäin ja ylöspäin.

Viesti uppoaa ylempiin esimiehiin, jotka kuuntelevat vain esimieskanavaa pitkin tulevaa tietoa. Miten paljon sairaslomia, työuupumusta, ennenaikaiselle eläkkeelle hakeutumista ja alentunutta työtehoa työpaikkakiusaaminen mahtaakaan aiheuttaa. Eri tutkimusten mukaan kiusaamiskulttuuri elää ja voi hyvin erityisesti julkisilla työpaikoilla. Eihän yksityisillä liene varaa tällaiseen.

Nyt kun uusi Kouvola harjoittelee ensi askeleitaan tullakseen suurkaupungiksi, olisi toivottavaa, että esimiehiltä löytyisi korvat myös työntekijöiden suuntaan. Kaupunki on asiantuntijaorganisaatio, jossa monet työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Heidän tuntemuksiaan ja ehdotuksiaan asioiden parantamiseksi kannattaa kuunnella.

Ritva Sorvali

Julkaistu KS:ssa 18.10.2008