Hyvinvointiyhteiskunta perustuu Suomessa sosiaaliseen hyvinvointiin. Suomessa pidetään huoli että kaikki pysyvät mukana, ja kaikilla on mahdollisuus esimerkiksi koulutukseen. Hallituksen toimilla (2024) on kuitenkin murennettu tätä merkittävästi. Teksti on kirjoitettu Talousakatemian kurssille, ja julkaistu myös Vaasan vaalipiirin blogissa 27.3.2024.

Vastustimme Bolidenin pyytämää kaavamuutosta. Kaavamuutosta tarvittiin meren rannassa olleen jätekasan laajentamiseen, ja korottamiseen. Teksti on julkaistu Keskipohjanmaa -lehdessä 2.3.2024

Jäteasiat ovat oma lajinsa, ja niiden käsittelyyn on oma lainsäädäntönsä. Jätteiden lajittelun ymmärtämiseksi on hyvä lukea ensin ympäristölakia. Minun ensi kosketukseni ympäristölakiin oli ennen vuoden 2000 muutoksia. Jo silloin luki laissa, että jäte on hyödynnettävä ensisijaisesti materiana ja vasta toissijaisesti energiana. Tämä on mahdollista vain, jos se huomioidaan jo jätteiden keräyksessä. Eli kerätään erikseen biojäte,…

Hyvän ehdokkaan merkki on myös perinteisten arvojen kunnioitus. Perinteisiä arvoja ovat mm. luonnon ja eläinten arvostaminen, tasa-arvo, muiden ihmisten kunnioitus ja kohtelias puhetapa. Nämä ovat sivistyneen ihmisen merkkejä. Tämä sivistys ei tule yliopistosta, se opitaan (toivottavasti) kotoa. Se on sydämen sivistystä.