Hyvinvointiyhteiskunta elää
Yhteiskuntajärjestys Suomessa perustuu Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan malliin. Valtio saa tulonsa veroina ja maksuina. Nämä kerätään työtä, pääomatuloa, ja kulutusta verottamalla. Veroina ja maksuina kerätyin tuloin hoidetaan sosiaali- terveys- ja pelastustoimi, koulutetaan ja hoidetaan lapset ja maksetaan turvallisuutta ja lakia valvoville, sekä yhteiskuntaa palveleville palkat ja autetaan vähävaraisia. Kun verotulot eivät riitä, ottaa valtio velkaa joko omalta keskuspankilta tai ulkomailta. Suomessa on demokratian lisäksi sopimusyhteiskunta, jotka yhdessä takaavat yhteiskuntarauhan. Näitä asioita pidän faktoina.
Suomessa ja myös muissa vastaavissa yhteiskunnissa työntekijöillä on oikeus lakkoilla. Tällä käytännöllä on varmistettu se että mahdollisuus hoitaa mielenilmaus mahdollisimman sivistyneesti, ja säilyttää luottamus seuraavaan sopimuskierrokseen. Luottamus ja sopiminen tukevat toisiaan.
Ymmärrän valtion velan nouseen liian korkealle, ja sen pienentämiseksi tulee tehdä säästötoimia. En kuitenkaan ymmärrä miksi alennetaan verotusastetta ja otetaan samanaikaisesti lisää velkaa. Hallituspuolueiden puolelta haukutaan ay-liikettä, ja samalla puhutaan aloitettavaksi rasismin vastainen toiminta. Ei, ay-liikkeen haukkuminen ei ole rasismia, mutta ei sen haukkuminen ole myöskään kansanedustajan arvoista käytöstä. Käyttäytymisen taso pitäisi olla esimerkillistä kun on päässyt noin vaikuttavaan tehtävään.
Hallituksen esityksessä väitetään edistettävän työllisyyttä, ja saman aikaisesti poistetaan aikuiskoulutustuki. Samaan ihmettelyyn menee kysymys, että miten on varaa lisätä yksityisen terveydenhuollon tukea, kun julkisen terveydenhuollon rahoitukseen ei ole varaa, ja julkinenhan hoitaa ne hyvätuloisten erikoissairaanhoidot. Hyvinvointivaltion tunnusmerkkeihin kuuluu Suomessa heikommista huolehtiminen. Ymmärrän että pitää säästää, mutta en sitä että murennetaan hyvinvointivaltio.
Valtiolla on liikaa velkaa, siitä ovat lähes kaikki samaa mieltä. Korjaavista toimenpiteistä ei. Valtion ei ole tarkoitus olla velaton. Tavoitteena tulee olla että valtion velka olla hallittavissa, ja alle sovitun osuuden BKT:stä. Hallituspuolueiden leikkauksilla fantasiointi, ja niiden ihannointi osoittaa että käsityskyky tekojen seurauksista loppui.
Useampi hallitus, kuten nykyinenkin, on väittänyt että talouden nousussa on avain onneen. Se onnen avain on hukassa niin kauan kun ei hoksata että kaiken lähtökohta on tuottavuus. Tuottavuutta kasvattamalla saamme sekä BKT nousuun että sen tuottavuuden, joka jää viivan alle, kun tuloista on menot poistettu. Tämä voidaan panostaa tutkimukseen ja kehitykseen tai tulouttaa voittona.
Bruttokansantuote johon pääasiassa valtionvelkaa verrataan, on maan tuotannon arvo yhden vuoden ajalta. Eli se ei vielä kerro paljonko jäi viivan alle tulosta, vai menikö kaikki mitä tienattiin.
Tietenkin tulee pitää järki verovarojen käytössä. Julkisen talouden kokoa tulee verrata vain toiseen vastaavaan valtioon, jossa julkisilla varoilla katetaan samat toiminnot.
Kokkolassa 18.3.2024 Minna Roukkio-Taipale, Keski-Pohjanmaan Vihreät ry