Vaaliteesini kuntavaaleissa 2025
Oulussa tarvitaan suunnanmuutos
Tavoitteenani on, että ihmiskunta eläisi kestävästi siten, että Maapallomme resurssit riittäisivät tulevillekin sukupolville. Luonnonvarojen kulutusta on vähennettävä kestävälle tasolle. Pitää uskaltaa katsoa rohkeasti tulevaisuuteen, paljon pidemmälle kuin seuraavan vaalikauden loppuun. Kulutuksen vähentäminen ei kuitenkaan tarkoita esim. kunnallisten peruspalveluiden karsimista. Kirjastojen, lähiliikuntapaikkojen ja muiden matalan kynnyksen palveluiden ylläpito on edullista ja välttämätöntä, jotta voimme pitää yllä sivistyksen ja osaamisen korkeaa tasoa ja terveyspalvelukustannukset kurissa.
Oulun talous on saatava tasapainoon. Jatkuva velkaantuminen ei ole kestävää, eikä palveluista voi leikata enää enempää. Oulussa on tällä hetkellä selvästi ympäryskuntia kevyempi verotus, vaikka kaupungin tarjoama palveluvalikoima on laajempi. Palveluiden rahoitus pystytään turvaamaan kohtuullisilla veronkorotuksilla, sillä pienikin veroprosentin nosto tuo kaupungin kassaan miljoonia euroja. Pienituloisille veronkorotukset ovat euromääräisesti lähes merkityksettömiä, ja suurituloisilla on varaa maksaa hieman enemmän. Verojen nosto suuntaa rahaa yksityisestä kulutuksesta yhteiseksi hyväksi, mikä on lopulta kaikkien kuntalaisten etu.
Vaalitavoitteitani ovat mm:
-Oulun tulee toteuttaa riittävät toimenpiteet luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuonna 2035. Nämä asetetut tavoitteet eivät saa jäädä vain kirjauksiksi kaupunkistrategiaan, vaan ne tulee saavuttaa myös käytännössä.
-Kouluista on säästetty jo liikaa. Koulujen henkilökuntaa on lisättävä ja ryhmäkokoja pienennettävä. Riittävää tukea on tarjottava kaikille sitä tarvitseville. Kouluille on annettava myös riittävän määrärahat oppimateriaaleihin ja toimintaan. Kouluilla tulee olla mahdollisuus järjestää mm. retkiä paikallisiin kulttuuri- ja luontokohteisiin. Kouluverkkoa tulee kehittää oppilasmääriin perustuen eikä säästötavoitteet edellä. Koulujen yhdistäminen on perusteltua, jos etäisyydet ja oppilasmäärät huomioiden tiiviimpi kouluverkko tuottaa paremmat mahdollisuudet oppimiseen.
-Pidetään huolta maksuttomista lähiliikuntapaikoista
-Pidetään peruspalvelut lähellä ihmistä. Kaikkea ei tarvitse keskittää Oulun keskustaan
-Uusia asuntoalueita ja uusia kouluja ei tarvitse enää rakentaa. Väestönkehitystä pitää pystyä tasaamaan kaupungin osien välillä siten, että kouluihin riittää tasaisesti oppilaita. Investointirahat pitää kohdistaa uusien katujen rakentamisesta olemassa olevan teknisen infran korjausvelan vähentämiseen. Tyhjien tonttien rakentamista on edistettävä, ja tarvittaessa tonttitarjontaa voidaan lisätä asemakaavoja päivittämällä.
-Vähennetään yksityisautoilua, suositaan lihasvoimin liikkumista ja joukkoliikennettä
-Metsien hoidossa on otettava tärkeimmäksi tavoitteeksi luonnon monimuotoisuuden parantaminen, luonnon virkistyskäyttö ja ilmastonmuutoksen torjunta hiilinieluilla. Puuntuotantotavoitteissa on siirryttävä määrätavoitteista laadun tavoitteluun. Puu pitää myydä Suomesta pitkälle jalostettuna, jolloin se työllistää parhaiten.
-Ojien kaivuusta ja perkaamisesta on siirryttävä soiden suojeluun ja ennallistamiseen
-Jokien patoamisesta on siirryttävä patojen purkamiseen ja koskiluonnon ennallistamiseen
-Energiantuotannossa tuuli, aurinko, akkuteknologiaan perustuvat sähkövarastot ja älykkäät sähköverkot ovat tulevaisuutta myös Oulussa. Aurinkovoimaloita tulee rakentaa vain sellaisille paikoille, joissa luonnon hiilinielut eivät heikkene.
-Tuulivoimalapuistojen sijainnit on suunniteltava kokonaisuutena siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa luonnolle ja ihmisille. Oulun on aktiivisesti edistettävä tuulivoimarakentamista alueellaan.
-Kunnan on valvottava paremmin ympäristönsuojelumääräysten toteutumista
-Liikennettä on vähennettävä. Investoinnit on tehtävä raideliikenteen kehittämiseen ja muun liikenteen sähköistämiseen.
-Julkisissa elintarvikehankinnoissa on suosittava luomua ja lähiruokaa. Näin vähennetään ympäristön kuormitusta ja autetaan pieniä maatalous- ja elintarvikeyrittäjiä pääsemään markkinoille.
-Merellisenä kaupunkina Oulun kuuluu edistää meren antimien hyödyntämistä. Kalaa riittäisi pyydettäväksi, ja kalastajiakin, jos kalasatamat olisivat kunnossa ja kalojen menekki ja niistä saatava hinta riittävät.
-Oulu on koko maakunnan veturi, mutta Oulu ei pärjää yksin ilman elinvoimasta ympäröivää maakuntaa. Kansainvälistä edunvalvontatyötä Brysselissä ja muualla Euroopassa on vahvistettava nykyisestä. Meidän pitää olla näkyvä vaikuttaja, jotta tarpeemme huomioidaan meitä koskettavissa päätöksissä.
Näitä yhteisöjen julkaisemia vaaliteesejä kannatan 2025 kuntavaaleissa:
Suomen luonnonsuojeluliiton lähimetsäsitoumus
Vaaliteesini aluevaaleissa 2025
Pohteen vahvuutena on ollut saumaton yhteistyö johtavien viranhaltijoiden ja poliitikkojen kesken. Hyvinvointialueen menestymisen kannalta tämän yhteistyön jatkuminen hyvässä hengessä on elintärkeää. Pohteen johtavat viranhaltijat ovat alueemme parhaita asiantuntijoita, jotka tuntevat Pohteen toiminnan kuin omat taskunsa. Heidän tehtävänään on myös esitysten tekeminen ja vaihtoehtojen esittäminen toiminnan kehittämiseksi. Poliitikkojen roolina on tuoda esille asiakkaiden eli meidän kaikkien pohjoispohjalaisten näkökulmaa ja varmistaa palveluiden tasa-arvoinen saatavuus kaikkialla laajalla hyvinvointialueellamme. Jokainen poliittinen päättäjä antaa myös omaa osaamistansa ja aikaansa hyvinvointialueen käyttöön. Pohteella päätökset on tehty pääsääntöisesti yhdessä ja tarkasti harkiten, jolloin on päästy parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Päättäjien on jatkossakin muistettava, että politikoimalla emme paranna kenenkään hyvinvointia, vaan on mentävä asiat edellä.
Perustason palvelut pysyvät jatkossakin lähipalveluina, mutta on muistettava, että perinteistä kuntajakoa ei hyvinvointialueella enää ole. Digitaalisia palveluita kehitetään koko ajan entistä paremmiksi. Tukipalveluissa luotamme omaan sekä omaan tuotantoon että markkinoilta hankittaviin palveluihin siten, että työllistämme ihmisiä paikallisesti siellä, missä palveluita tarvitaan. Erityistason palveluissa keskittäminen on välttämätöntä henkilökunnan saatavuudenkin vuoksi. Erikoissairaanhoitoa on saatavissa rajattuna valikoimena muutamassa paikassa eri puolilla maakuntaa. Kaikkein vaativinta hoitoa antaa Oulun yliopistollinen sairaala, joka vastaa koko Pohjois-Suomen vaativasta erikoissairaanhoidosta. Uusi OYS pyrkii olemaan maailman älykkäin sairaala, joka tekee yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin muiden yliopistollisten sairaaloiden kanssa. Pohjois-Suomessa hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä tulisi myös huomattavasti lisätä nykyisestä, jotta henkilökunta ja rahoitus saadaan riittämään palveluiden tuottamiseksi.
Aivan keskeistä Pohteen toiminnalle on tietojärjestelmien ja tietohallintopalveluiden toimivuus tehokkaasti ja taloudellisesti. Hyvin toimivat digipalvelut vapauttavat hoitajien ja lääkäreiden työaikaa siihen työhön, mitä ei voida digijärjestelmillä hoitaa. Tietojärjestelmät toki maksavat, mutta vastaavasti automatisointi vähentää työvoiman tarvetta hallinnossa ja tehokas tietojen käsittely sekä nopeuttaa hoitoketjua että tuottaa paremman lopputuloksen. Pohteen pääosin omistama ja kehittämä Esko-potilastietojärjestelmä on vahvuutemme, jolla korvataan kaupalliset järjestelmät kalliine lisenssimaksuineen. Eskon käyttöä tulisi laajentaa mahdollisuuksian mukaan myös muille hyvinvointialueille riittävien kehitysresurssien varmistamiseksi.
Hyvinvointialueen käynnistämisen jälkeen hallintoa on kevennetty jo 175 henkilötuovuotta, mikä tarkoittaa noin 17 miljoonan euron säästöjä hallinnosta. Pelkkä hallinnosta säästäminen ei riitä eikä toimintaa voida johtaa ja kehittää ilman toimivaa hallintoa. Kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta on pystyttävä edelleen vähentämään panostamalla ennaltaehkäisevään työhön, jolla ylläpidetään sekä fyysistä että henkistä ihmisten perusterveyttä. Hoivapalvelut tulee järjestää jokaiselle asiakkallee tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Laitoishoidon sijaan erilaiset kotiin tuotavat palvelut mahdollistavat monelle kotona asumisen pidempään, ja toisaalta henkilökunta ja rahat riittävät paremmin koko väestön hoitamiseen.
Pitäisikö aluevaalien kiinnostaa myös luonnonystävää? Kyllä pitäisi! Hyvinvointialue on liikevaihdoltaan noin kaksinkertainen Oulun kaupungin kokoon verrattuna. Rahan käytöllä on aina myös ympäristövaikutuksia. Hyvinvointialueen toiminnassa voidaan olla samalla tavoin vastuullisia kuin kunnissakin. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, mihin vihreitä luonnonystäviä tarvitaan aluevaltuustossakin:
Kiinteistöjen rakentamisessa ja ylläpidossa on huomioitava koko elinkaaren ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Lämmitys- ja sähköenergia tulisi hankkia ympäristösertifioituna uusiutuvana energiana. Laajalla hyvinvointialueellamme liikenne on merkittävä ilmastopäästöjen aiheuttaja. Pelastustoimi- sairaankuljetus ja muu aluehallinnon alaisuudessa toimiva liikenne pitää saada toimimaan luotettavasti ja nopeasti uusiutuvaa energiaa voimanlähteenään hyödyntäen. Palveluiden järjestämisessä tulee huomioida saavutettavuus siten, että yksityisautoilua tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Hankintaohjeistuksessa tulee ympäristövastuullisuus ottaa yhdeksi tärkeimmistä valintaperusteista.
Selkeä vihreiden saavutus ensimmäisellä aluevaltuustokaudella on Pohteen strategiaan kirjattu tavoite hiilineutraalin toiminnan tavoittelusta. Tästä tavoitteesta tulee pitää kiinni sen saavuttamiseen saakka.
Vaaliteemani eduskuntavaaleissa 2023
Ympäristö: Luontokato on pysäytettävä myös Suomessa. Maa- ja vesialastamme on ennallistettava ja tiuksti suojeltava vähintään 30 % vuoteen 2030 mennessä Montrealin biodiversiteettisopimuksen mukaisesti. Lisäksi on tehtävä muita tarvittavia toimia, jotta luonnon monimuotoisuus alkaa palautua viimeistään vuodesta 2030 alkaen.
Ilmasto: Ilmastotoimien edelläkävijänä varmistamme Suomen kansainvälisen menestyksen. Ilmastonmuutosta emme yksin voi pysäyttää, mutta oma osuutemme on hoidettava ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varauduttava.
Turvallisuus: Euroopan turvallisuutta edistetään parhaiten tukemalla riittävästi Ukrainaa sodan voittamiseksi. Suomen tulee lisätä sotilaallista apua Ukrainalle.
Pohjoinen ohjelma: Seuraavaan hallitusohjelmaan on otettava Pohjoinen ohjelma. Se on Pohjois-Suomen kaupunkien maakuntien yhteinen näkemys Pohjois-Suomen kehittämisestä. Pohjoinen Suomi mahdollistaa vihreän siirtymän tarjoamalla runsaasti puhdasta energiaa ja raaka-aineita, jotka tulee myös hyödyntää ja jalostaa pohjoisessa. Suomi tarvitsee vahvan maayhteyden länteen ja Atlantin satamiin sekä huoltovarmuuden että elinkeinoelämän kuljetusten tehostamiseksi. Oulu-Liminka-Ylivieska kaksoisraide on toteutettava ensisijaisena investointina. Raideyhteyttä Haaparannasta Suomen puolelle on kehitettävä eurooppalaista raideleveyttä käyttäen. Pidemmän aikavälin tavoitteena Suomi tulee kytkeä kokonaisuudessaan Ruotsin ja Euroopan rautatieverkkoon niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteenkin osalta. Tuulivoimalla tuotetun edullisen sähkön hyödyntäminen pohjoisessa on varmistettava jakamalla Suomi tarvittaessa useampaan sähkömarkkina-alueeseen. Näin vähennetään tarvetta rakentaa uusia massiivisia johtokäytäviä Pohjois- ja Etelä-Suomen välille. Pohjois-Suomi on nähtävä kansallisena mahdollisuutena ja valtion investointeja on suunnattava sen mukaisesti.
Hyvinvointi: Hyvinvointialueuudistusta on jatkettava. Hyvinvointialueiden rahoitus ja itsenäisyys on turvattava. Hyvinvointialueiden määrää tulee vähentää nykyisestä, jotta palvelut voidaan järjestää laajemmin katsottuna tarkoituksenmukaisella tavalla.
Koulutus ja tutkimus: Yliopistojen perusrahoitusta on nostettava. Kaikille nuorille pitää olla mielekäs ja laadukas koulu- tai opiskelupaikka. Opinpolku varhaiskasvastuksesta loppututkintoon tulee olla sujuva ja kannustava. Tutkimus- kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostaminen on avain Suomen menestykseen.
Vaaliteesini aluevaaleissa 2022.
Aluevaltuuston toiminta ja hyvinvointialueen hallinnon rakenne eivät vielä ole aivan tarkasti selvillä. Tässä vaiheessa ei voikaan antaa kovin tarkkoja vaalilupauksia. Selvää on, että hyvinvointialueiden talous tulee olemaan todella tiukalla. Uuden aluevaltuuston tärkein tehtävä on valita hyvinvointialueelle osaavat ja toiminnan kehittämisestä kiinnostuneet johtajat. Tällä hetkellä valmistelua hoidetaan todella esimerkillisen ammattimaisesti huippuosaajien toimesta.
Hyvinvointialueen aloittaessa virallisesti toimintansa on erittäin tärkeää, että toiminnan ylösajoa jatketaan samalla tavalla ammattilaisiin luottaen. Poliitikkojen tehtävänä on tuoda esille asiakkaiden, meidän kaikkien pohjoispohjalaisten näkökulmaa ja varmistaa palveluiden tasa-arvoinen saatavuus kaikkialla laajalla hyvinvointialueellamme.
Erityistason palvelut tuotetaan yhteisesti siten, että nämä palvelut ovat laadukkaita, ja niitä on saatavilla muutamassa paikassa eri puolilla maakuntaa. Kaikkein vaativinta hoitoa antaa Oulun yliopistollinen sairaala. Perustason palvelut pysyvät jatkossakin lähipalveluina, mutta on muistettava, että perinteistä kuntajakoa ei hyvinvointialueella enää ole. Tukipalveluissa luotamme omaan sekä omaan tuotantoon että markkinoilta hankittaviin palveluihin siten, että työllistämme ihmisiä paikallisesti siellä, missä palveluita tarvitaan.
Aivan keskeistä koko projektin onnistumiselle on tietojärjestelmien ja tietohallintopalveluiden toimivuus ja järjestäminen tehokkaasti ja taloudellisesti. Tähän olemme valmistelussa panostaneet paljon ja uskon sen kantavan pitkälle. Hyvin toimivat digipalvelut vapauttavat hoitajien ja lääkäreiden työaikaa siihen työhön, mitä ei voida digijärjestelmillä hoitaa. Tietojärjestelmät toki maksavat, mutta vastaavasti automatisointi vähentää työvoiman tarvetta hallinnossa ja tehokas tietojen käsittely sekä nopeuttaa hoitoketjua että tuottaa paremman lopputuloksen.
Jotta hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena oleva kustannusten kasvun taittaminen voidaan toteuttaa, on meidän välttämätöntä keventää hallintoa ja tuottaa palveluita uudella selvästi entistä tehokkaammalla tavalla. Toisaalta painopistettä on pystyttävä siirtämään kalliista erityistason palveluista yhä enemmän ennaltaehkäisevään työhön, jolla ylläpidetään sekä fyysistä että henkistä ihmisten perusterveyttä.
Mitä päätimme hyvinvointialuetta valmistelevissa kokouksissa? Laajan poliittisen seurantaryhmän 2. varapuheenjohtajana osallistun sekä laajan että suppean ohjausryhmän kokouksiin. Esityslistat, pöytäkirjat, kokoustiedotteet ja muut aineistot löydät täältä. Valmistelua tehdään mahdollisimman avoimesti, mutta aivan kaikista keskeneräisistä asioista ja liiketoiminnan piiriin kuuluvista neuvotteluista ei tietenkään voida ennakkoon tiedottaa. Tähän asti seurantaryhmä on ollut yksimielinen, joten otan myös henkilökohtaisen vastuun kaikesta tähän mennessä päätetystä.
Pitäisikö aluevaalien kiinnostaa myös luonnonystävää? Kyllä pitäisi! Hyvinvointialue tulee olemaan liikevaihdoltaan esimerkiksi noin kaksinkertainen Oulun kaupungin kokoon verrattuna. Rahan käytöllä on aina myös ympäristövaikutuksia. Hyvinvointialueen toiminnassa voidaan olla samalla tavoin vastuullisia kuin kunnissakin. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, mihin vihreitä luonnonystäviä tarvitaan aluevaltuustossakin:
Kiinteistöjen rakentamisessa ja ylläpidossa on huomioitava koko elinkaaren ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Lämmitys- ja sähköenergia tulisi hankkia ympäristösertifioituna uusiutuvana energiana. Laajalla hyvinvointialueellamme liikenne on merkittävä ilmastopäästöjen aiheuttaja. Pelastustoimi- sairaankuljetus ja muu aluehallinnon alaisuudessa toimiva liikenne pitää saada toimimaan luotettavasti ja nopeasti uusiutuvaa energiaa voimanlähteenään hyödyntäen. Palveluiden järjestämisessä tulee huomioida saavutettavuus siten, että yksityisautoilua tarvittaisiin mahdollisimman vähän.
Hankintaohjeistuksessa tulee ympäristövastuullisuus ottaa yhdeksi tärkeimmistä valintaperusteista. Ateriapalvelut on yksi isoista hyvinvointialueen hankinnoista. Sitä ollaan valmistelemassa pitkälti kuntien kanssa yhteisten inhouse-yhtiöiden pohjalta. Käytännössä se tarkoittaisi, että kunnissa (esim. kouluruokailu) ja hyvinvointialueella (esim. sairaalat) tarjottaisiin alueellisesti samaa ruokaa. Hyvinvointialueen päätökset esim. kasvisruokapäivistä ja lähiruuan hankinnasta vaikuttaisivat siis laajemminkin julkisiin ateriapalveluihin.
Vaaliteesini kuntavaaleissa 2021.
Oulussa tarvitaan suunnanmuutos
Tavoitteenani on, että ihmiskunta eläisi kestävästi siten, että Maapallomme resurssit riittäisivät tulevillekin sukupolville. Luonnonvarojen kulutusta on vähennettävä kestävälle tasolle. Pitää uskaltaa katsoa rohkeasti tulevaisuuteen, paljon pidemmälle kuin seuraavan vaalikauden loppuun. Kulutuksen vähentäminen ei kuitenkaan tarkoita esim. kunnallisten peruspalveluiden karsimista. Kirjastojen, lähiliikuntapaikkojen ja muiden matalan kynnyksen palveluiden ylläpito on edullista ja välttämätöntä, jotta voimme pitää yllä sivistyksen ja osaamisen korkeaa tasoa ja terveyspalvelukustannukset kurissa. Palvelut ovat rahoitettavissa kunnan verotuloilla, joita on helppo kasvattaa veroprosenttia korottamalla. Pienituloisille veronkorotukset ovat euromääräisesti lähes merkityksettömiä, ja suurituloisilla on varaa maksaa hieman enemmän. Verojen nosto suuntaa rahaa yksityisestä kulutuksesta yhteiseksi hyväksi, mikä on lopulta kaikkien kuntalaisten etu.
Vaalitavoitteitani ovat mm:
-Pidetään huolta maksuttomista lähiliikuntapaikoista
-Pidetään peruspalvelut lähellä ihmistä. Kaikkea ei tarvitse keskittää Oulun keskustaan
-Uusia asuntoalueita ja uusia kouluja ei tarvitse enää rakentaa. Väestönkehitystä pitää pystyä tasaamaan kaupungin osien välillä siten, että kouluihin riittää tasaisesti oppilaita. Investointirahat pitää kohdistaa uusien katujen rakentamisesta olemassa olevan teknisen infran korjausvelan vähentämiseen. Tyhjien tonttien rakentamista on edistettävä ja tarvittaessa tonttitarjontaa voidaan lisätä asemakaavoja päivittämällä.
-Vähennetään yksityisautoilua, suositaan lihasvoimin liikkumista ja joukkoliikennettä
-Metsien hoidossa on otettava tärkeimmäksi tavoitteeksi luonnon monimuotoisuuden parantaminen, luonnon virkistyskäyttö ja ilmastonmuutoksen torjunta hiilinieluilla. Puuntuotantotavoitteissa on siirryttävä määrätavoitteista laadun tavoitteluun. Puu pitää myydä Suomesta pitkälle jalostettuna, jolloin se työllistää parhaiten.
-Ojien kaivuusta ja turpeen poltosta on siirryttävä soiden suojeluun ja ennallistamiseen
-Jokien patoamisesta on siirryttävä patojen purkamiseen ja koskiluonnon ennallistamiseen
-Energiantuotannossa aurinko, tuuli, ja älykkäät sähköverkot ovat tulevaisuutta myös Oulussa.
-Tuulivoimalapuistojen sijainnit on suunniteltava kokonaisuutena siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa luonnolle ja ihmisille. Oulun on aktiivisesti edistettävä tuulivoimarakentamista alueellaan.
-Kunnan on valvottava paremmin ympäristönsuojelumääräysten toteutumista
-Liikennettä on vähennettävä. Investoinnit on tehtävä raideliikenteen kehittämiseen ja muun liikenteen sähköistämiseen.
-Julkisissa elintarvikehankinnoissa on suosittava luomua ja lähiruokaa. Näin vähennetään ympäristön kuormitusta ja autetaan pieniä maatalous- ja elintarvikeyrittäjiä pääsemään markkinoille.
-Merellisenä kaupunkina Oulun kuuluu edistää meren antimien hyödyntämistä. Kalaa riittäisi pyydettäväksi, ja kalastajiakin, jos kalasatamat olisivat kunnossa ja kalojen menekki ja niistä saatava hinta riittävät.
Näistä yhteisöjen julkaisemista vaaliteeseistä pidän 2021 kuntavaaleissa:
Vastuulliset hankinnat – Joutsenmerkki
Nuorisoalan kuntavaalitavoitteet
Näistä yhteisöjen julkaisemista vaaliteeseistä pidin 2017 kuntavaaleissa:
Allianssi – Lasten ja nuorten huoneentaulu
Vaaliteesejäni 2012 kunnallisvaaleissa olivat:
Kaupungin metsien talouskäytöstä luovuttava. Kaupungin metsät ovat meitä kaupunkilaisia varten. Siksi niiden hoito pitää tehdä virkistyskäytön (marjastus, sienestys, retkeily, valokuvaus, jne) ehdoilla. Samalla luonnon monimuotoisuus ja metsän hiilensidonta paranevat ja kaupungin rahaa säästyy kalliilta metsänhoitotoimenpiteiltä. Metsien suojelu METSO-ohjelman avulla tuo tuloja maanomistajalle, myös kaupungille.
Kaupungin puistojen ja puistometsiköiden raivausta on vähennättävä ja osin luovuttava siitä kokonaan. Tuuheasta vihreästä metsästä kuuluva lintujen laulu on paljon miellyttävämpää kuin raivatun ryteikön läpi kulkeutuva liikenteen tai teollisuuden melu. Resursseja suunnattava roskien ja jätteiden siivoamiseen metsistä, rannoilta ja vedestä. Näin kaupunkiluonto monipuolistuu ja ihmisten viihtyvyys paranee. Sanginjoen ulkometsää kehitettävä kanssallispuistoksi.
Haittalaitoksiin kuten ydinvoimaloihin, huvipuistoon ja pohjavedenottoon (kallis ja pilaa ainutlaatuiset lähteet puroineen) ei pidä investoida.
Nykyinen palvelutaso on pyrittävä säilyttämään koko Uudessa Oulussa tiukasta taloustilanteesta huolimatta tarvittaessa veronkorotuksin. Velkaantua ei saa.
Julkista ja kevyttä liikennettä suosittava yksityisautoilun kustannuksella. Raideliikenteen (erityisesti lähiliikenne) kehittämistä selvitettävä.
Oulun energian siirryttävä turpeesta uusiutuvaan energiaan, vaikka se siirtymävaiheessa nostaisi energian hintaa. Uusi Toppilan voimalaitokset korvaava voimalaitos on suunniteltava siten, että se voi käyttää monipuolisesti lähellä ja vähän kauempanakin tuoettua uusiutuvaa polttoainetta (esim. rakennettava puuhakkeelle rautatieterminaali). Oulun energian Vihreä-virta ja Tuuli-virta -tuotteille hankittava Ekoenergia-ympäristömerkki. Kaupungin näytettävä esimerkkiä ja aloitettava kiinteistöjen saneeraus paremmin energiaa säästäviksi.
Uudet asuntoalueet kaavoitettava siten, että ovat helposti ja vähin kustannuksin liitettävissä julkisen liikenteen piiriin sekä lähellä nykyisiä palveluita.
Oulun kaupungin edistettävä aktiivisesti uusiutuvaa energiaa fossiilisista polttoaineista ja ydinvoimasta luopumisen nopeuttamiseksi.
Energiavirrat kohdalleen: Puhdistamoliete ja biojätteet mädätettävä biokaasuksi, joka jalostettava liikennepolttoaineeksi. Puuperäiset biomassat sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.
Yksityistämällä ei saavuteta parempia palveluja edullisemmin. Kunta pystyy tuottamaan palvelut yksityistä edullisemmin, koska se ei kerää liikevoittoa. Kunnan tulee kuitenkin ottaa oppia yksityisen puolen työtavoista toimintansa tehostamiseksi. Yksityistämisessä on myös suuri riski siitä, että yrittäjän päätavoite ei ole tuottaa laadukasta palvelua pitkällä tähtäimellä. Yksityisen ei tarvitse huomioida kunnan eri sektoreita, vaan menestystä mitataan lähinnä taloudellisella tuloksella.
Kaupungin elintarvikehankinnoissa suosittava paikallisesti tuotettua ruokaa. Paikallisen kalan saatavuutta parannettava kalasatamia kehittämällä.
Lähivirkistysalueita ja lähiliikuntapaikkoja sekä eri ikäisille suunnattua ohjattua toimintaa niillä kehitettävä. Tällä säästetään terveydenhoitokuluissa ja ehkäistään syrjäytymistä sekä vähennetään aikaa vieviä ja ympäristöä kuluttavia pitkiä harrastusmatkoja. Etenkin luontoon- ja ympäristöön sekä liikuntaan liittyvät harrastukset ovat yhteiskunnalle edullisia ja niillä on myös tärkeä kasvatuksellinen merkitys.