{"id":631,"date":"2025-03-15T20:02:41","date_gmt":"2025-03-15T18:02:41","guid":{"rendered":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/virpi.junttila\/?p=631"},"modified":"2025-03-16T22:21:41","modified_gmt":"2025-03-16T20:21:41","slug":"_puolet_parempaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/virpi.junttila\/2025\/03\/15\/_puolet_parempaa\/","title":{"rendered":"Lappeenrannan ruokatarjonta puolet paremmaksi"},"content":{"rendered":"\n

Teimme edellisen vaalikauden lopussa, loppuvuodesta 2020, aloitteen Lappeenrannan kaupungin ruokatarjonnan kehitt\u00e4miseksi ravitsemusn\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4m\u00e4 aloite l\u00e4hti liikkeelle siit\u00e4, ett\u00e4 vaikka kaupunki oli tehnyt hienon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tarjota kouluissa joka p\u00e4iv\u00e4 kaikille avoimena vaihtoehtona my\u00f6s lihattoman p\u00e4\u00e4ruokavaihtoehdon, oli tuo vaihtoehto liian usein se kevyt ruoka: keittoa tai puuroa tarjottiin lihattomana p\u00e4\u00e4ruokana usein jopa kolmena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa. Monelle lapselle ja nuorelle j\u00e4i t\u00e4llaisella ruokavaliolla n\u00e4lk\u00e4, ja t\u00e4ss\u00e4 muodossa tarjonta olikin omiaan korostamaan ennakkoluuloja ett\u00e4 kasvisruualla ei tule maha t\u00e4yteen.<\/p>\n\n\n\n

Aloitteeseen saamamme vastaus ei valitettavasti luvannut muutoksia asiaan. Mutta nyt on hyv\u00e4 hetki katsoa, onko tilanne kuitenkin muuttunut parempaan – ja tosiaan: Saimaan Tukipalvelujen lista<\/a> kouluruokailujen osalta onkin nyky\u00e4\u00e4n mukavampaa luettavaa! Nyt molemmat kaikille tarjolla olevat p\u00e4\u00e4ruokavaihtoehdot ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kesken\u00e4\u00e4n samalla tasolla ravitsemusarvojen ja t\u00e4ytt\u00e4vyyden suhteen, vain harvoin lihaton vaihtoehto on esimerkiksi puuro kun lihaa sy\u00f6v\u00e4t saavat uunikalaa.<\/p>\n\n\n\n

Muualla kuin kouluissa ruokalistat eiv\u00e4t viel\u00e4k\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6ravintoloita lukuunottamatta yht\u00e4 paljon valinnanvaraa. Toisaalta p\u00e4iv\u00e4kodeissa on kuitenkin tarjolla keittojen lis\u00e4ksi my\u00f6s \u201dj\u00e4re\u00e4mpi\u00e4\u201d kasviproteiineihin perustuvia ruokia, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4. Silti yh\u00e4 useana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kotilapset sy\u00f6v\u00e4t p\u00e4\u00e4ruokana l\u00e4hinn\u00e4 lihaa. Sairaalaruokailuissa liharuokien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on viel\u00e4 suurempi.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4timme joulukuussa 2024 valtakunnallisen Puolet parempaa -kampanjan aloitteen kaupungin k\u00e4sittelyyn (aloite t\u00e4ss\u00e4 alla). Tavoitteena on puolittaa el\u00e4inper\u00e4isten tuotteiden kulutus vuoteen 2030 menness\u00e4. Perusteet aloitteelle ovat moninaiset: terveys, talous, ilmasto ja luonto. Kotimaiseen kasvisruokaan sijoittamalla kunta tukisi my\u00f6s paikallisten maatalouselinkeinojen uudistumista. Toivottavasti Lappeenranta on t\u00e4ss\u00e4 asiassa yht\u00e4 aktiivinen kuin Kouvola, joka ensimm\u00e4isen\u00e4 kuntana hyv\u00e4ksyi aloitteen!
<\/p>\n\n\n\n

\u2014\u2014<\/p>\n\n\n\n

Valtuustoaloite el\u00e4inper\u00e4isten tuotteiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ilmastokriisi ja luontokato ovat suuria uhkia ihmisten hyvinvoinnille ja luonnolle. Lappeenrannan tavoite on olla hiilineutraali 2030 menness\u00e4. Maapallon kuumenemisen lis\u00e4ksi luonnonmonimuotoisuuden k\u00f6yhtyminen voimistuu koko ajan. Suomen maatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 87 % tapahtuu el\u00e4inper\u00e4isen ruoan tuotannossa [1] Metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, joka on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, liki puolet tulee maataloudesta, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lehmist\u00e4 [2].<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 kasvispainotteisempia alueiden ruokahankinnat ovat, sit\u00e4 pienempi on niiden ilmastovaikutus. Jopa ruokah\u00e4vikin, josta olemme usein huolissamme, siirrytt\u00e4ess\u00e4 valmistamaan ruokaa ilman el\u00e4inkunnan tuotteita, ilmastovaikutus itse asiassa pienenee mit\u00e4 kasvispainotteisempaan ruoan tuotantoon siirryt\u00e4\u00e4n [1].<\/p>\n\n\n\n

Tampere on selvitt\u00e4nyt toimintojensa luontojalanj\u00e4ljen [3]. Elintarvikkeilla on suurin luontojalanj\u00e4lki ja yli 60 prosenttia siit\u00e4 syntyy el\u00e4inper\u00e4isist\u00e4 tuotteista. Suomessa 70 % peltoalasta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n el\u00e4inper\u00e4isen ruoan tuotantoon ja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n naudanlihan ja maidon tuotannossa on yli puolet maatalousmaasta [1].<\/p>\n\n\n\n

Suurimmat luontokatoa aiheuttavat elintarvikkeet ovat Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan kuitenkin broileri ja viljelty kala [4]. Joka voi h\u00e4mment\u00e4\u00e4, koska suomalaisten sy\u00f6m\u00e4st\u00e4 broilerista per\u00e4ti 86% on kasvatettu kotimaassa [5], eik\u00e4 kovin moni ulkomailla viljellyst\u00e4 kalastakaan kaukaa Suomeen tule.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4h\u00e4isell\u00e4kin rehuntuonnilla ekologisesti t\u00e4rkeilt\u00e4 ja lajistoltaan moninaisilta alueilta on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuden katoamiseen. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen perusteella tulokset ruokavalion vaikutuksesta luontokatoon ovat samat kuin ruokavalion vaikutus ilmastoonkin mutta viel\u00e4 voimakkaampi. Mit\u00e4 kasvispainotteisempi ruokavalio on, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n aiheutamme luonto- ja lajikatoa niin paikallisesti kuin rajojemme ulkopuolella.<\/p>\n\n\n\n

Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaupunkien ja kuntien elintarvikehankintojen vaikutukset luonnonmonimuotoisuuden k\u00f6yhtymiseen otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon hankintojen ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen lis\u00e4ksi. Mit\u00e4 kasvisvoittoisempi ruokavaliomme on, sit\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s v\u00e4henn\u00e4mme tutkitusti kuormitusta vesist\u00f6ille ja It\u00e4merelle [6].<\/p>\n\n\n\n

Uusittu pohjoismainen ravintosuositus suosittelee p\u00e4\u00e4asiassa kasvikuntapainotteista ruokavaliota (NNR2023). Suomalaiset p\u00e4iv\u00e4kotilapsista [7] aikuisiin [8] sy\u00f6v\u00e4t enemm\u00e4n punaista lihaa kuin on terveydelle ja maapallon kantokyvylle hyv\u00e4ksi. Noin 70 prosenttia aikuisista saa suosituksia v\u00e4hemm\u00e4n ravinnosta kuitua, vain pieni osa suomalaisista sy\u00f6 vihanneksia ja hedelmi\u00e4 suositusten mukaisesti ja tyydyttyneet rasvahapot viev\u00e4t ravinnossa alaa hy\u00f6dyllisimmilt\u00e4 ravintoaineilta [9].<\/p>\n\n\n\n

Julkinen ruokailu ja alueiden elintarvikehankinnat on merkitt\u00e4v\u00e4 mahdollisuus vaikuttaa ihmisten ja varsinkin lastemme ruokailutapoihin ja terveyteen. Alueiden on kest\u00e4v\u00e4n taloudenpidon kannalta taloudellista pit\u00e4\u00e4 asukkaidensa terveydest\u00e4 huolta. K\u00f6\u00f6penhaminan yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan jo vuoden 2021 kasvikuntapainotteisen ravitsemussuositusten mukaisen ruokailun on laskettu tuovan jopa 2 mrd.\u20ac:n s\u00e4\u00e4st\u00f6t vuosittain Tanskassa [10].Tanska vastaa lihankulutuksen, v\u00e4kiluvun ja ik\u00e4rakenteen puolesta Suomea. Suurimmat s\u00e4\u00e4st\u00f6t tulevat lis\u00e4\u00e4ntyneen terveyden kautta, jolloin on v\u00e4hemm\u00e4n terveydenhuollon kustannuksia, v\u00e4hemm\u00e4n sairaspoissaoloja, enemm\u00e4n ty\u00f6kykyisi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, jotka ovat pidemp\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja parempi tuottavuus ja BKT.<\/p>\n\n\n\n

Ruokahuollon kustannuksiin vaikuttaa my\u00f6s se, ett\u00e4 kun ruoka sopii useammalle, ei tarvitse valmistaa ja hankkia pieni\u00e4 eri\u00e4 useita eri ruokalajeja [11]. Kasviproteiinituotteet ovat tukkuhinnoiltaan ostettuina usein el\u00e4inper\u00e4isi\u00e4 edullisempia. Kotimaista on my\u00f6s hyvin saatavilla. Korvaamalla el\u00e4inper\u00e4isi\u00e4 tuotteita n\u00e4ill\u00e4 kasviproteiinituotteilla edist\u00e4mme ja tuemme ilmastollisesti ja ekologisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4, innovatiivista ja tulevaisuuteen katsovaa kotimaista maatalous- ja ruoantuotantoa.<\/p>\n\n\n\n

Helsingin yliopiston tutkimia ja ravintoterapeuttien laatimia ilmastokest\u00e4vi\u00e4 ja terveellisi\u00e4 reseptej\u00e4 erikokoisten laitoskeitti\u00f6iden tarpeisiin l\u00f6ytyy https:\/\/ilmastoruoka.fi -sivustolta ilmaiseksi. N\u00e4m\u00e4 ruoat ovat opiskelijoiden makutestaamia, niiss\u00e4 suositaan kotimaisia ruokainnovaatioita ja ruoat on hinnoiteltu niin, ett\u00e4 kustannukset vastaavat nykyisi\u00e4 suosituksia.<\/p>\n\n\n\n

Me allekirjoittaneet valtuutetut esit\u00e4mme, ett\u00e4 Lappeenrannan kaupunki asettaa tavoitteeksi el\u00e4inper\u00e4isten tuotteiden kulutuksen ja hankintojen puolittamisen vuoteen 2030 menness\u00e4 tukemaan hiilineutraaliustavoitteensa toteutumista ja luonnonmonimuotoisuuden turvaamiseksi siten, ett\u00e4 hankkeen toteutumista seurataan.<\/p>\n\n\n\n

Lappeenranta voi olla n\u00e4in malli kuntalaisten verovaroin teht\u00e4vien vastuullisten, kest\u00e4vien ja edullisten hankkeiden toteuttajana. N\u00e4in tehdess\u00e4mme edist\u00e4mme asukkaiden, erityisesti lastemme nykyist\u00e4 ja tulevaa terveytt\u00e4, peruutamme ja ehk\u00e4isemme luontokatoa, ilmastonmuutosta sek\u00e4 vesist\u00f6jen rehev\u00f6itymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n

[1] SAARINEN, M., KALJONEN, M., NIEMI, J., ANTIKAINEN, R., HAKALA, K., HARTIKAINEN, H., HEIKKINEN, J., KATRI, J., LEHTONEN, H., MATTILA, T., NISONEN, S., KETOJA, E., KNUUTTILA, M., REGINA, K., RIKKONEN, P., JYRI, S. & VARHO, V. (2019) RUOKAVALIOMUUTOKSEN VAIKUTUKSET JA MUUTOSTA TUKEVAT POLITIIKKAYHDISTELM\u00c4T: RUOKAMINIMI HANKKEEN LOPPURAPORTTI. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2019:47. VALTIONEUVOSTON KANSLIA, HELSINKI.<\/p>\n\n\n\n

[2] NATIONAL METHANE ACTION PLAN FINLAND 4.10.2022 https:\/\/www.ccacoalition.org\/sites\/default\/files\/resources\/Finland Methane Action Plan_0.pdf<\/p>\n\n\n\n

[3] TAMPEREEN HIILI- JA LUONTOJALANJ\u00c4LJET ON LASKETTU: ELINTARVIKEHANKINNOILLA SUURIN LUONTOJALANJ\u00c4LKI. 18.1.2024: https:\/\/www.tampere.fi\/ajankohtaista\/2024\/01\/18\/tampereen-hiili-ja-luontojalanjaljet-on-laskettu<\/p>\n\n\n\n

[4] LUONNONVARAKESKUS: SUOMALAISESSA RUOKAVALIOSSA TUONTITUOTTEIDEN JA LIHAN M\u00c4\u00c4R\u00c4LL\u00c4 SUURIMMAT VAIKUTUKSET GLOBAALIIN LAJIKATOON. 11.9.2023 https:\/\/www.luke.fi\/fi\/uutiset\/suomalaisessa-ruokavaliossa-tuontituotteiden-ja-lihan-maaralla-suurimmat-vaikutukset-globaaliin-lajikatoon<\/a><\/p>\n\n\n\n

[5] MTK: ARTIKKELI, SUOMALAINEN BROILERI 02.06.2020<\/p>\n\n\n\n

[6] SUOMEN YMP\u00c4RIST\u00d6KESKUS: UUSI LASKURI N\u00c4YTT\u00c4\u00c4 KULUTUKSEN AIHEUTTAMAN RAVINNEKUORMITUKSEN IT\u00c4MEREEN. 3.2.2017<\/p>\n\n\n\n

[7] HELSINGIN SANOMAT: TUTKIMUS: SUOMALAISET P\u00c4IV\u00c4KOTILAPSET SY\u00d6V\u00c4T YLI VIISINKERTAISESTI LIIKAA PUNAISTA LIHAA. 20.10.2021<\/p>\n\n\n\n

[8] YLE: UUSI TUTKIMUS OSOITTAA: SUOMALAINEN MIES SY\u00d6 AIVAN LIIKAA PUNAISTA LIHAA EIK\u00c4 NAISTENKAAN RUOKAVALIOSSA OLE HURRAAMISTA. 9.1.2019<\/p>\n\n\n\n

[9] FINTERVEYS 2017- TUTKIMUS, THL<\/p>\n\n\n\n

[10] K\u00d6\u00d6PENHAMINAN YLIOPISTO. JENSEN, J. D., (2021). SUNDHEDS\u00d8KONOMISKE EFFEKTER VED EFTERLEVELSE AF KLIMAVENLIGE KOSTR\u00c5D, 36 S., IFRO. UDREDNING NR. 2021\/01<\/p>\n\n\n\n

[11] LASTEN ERITYISRUOKAVALIOT ESPOON, HELSINGIN JA VANTAAN KUNNALLISISSA P\u00c4IV\u00c4KODEISSA SEK\u00c4 NIIDEN YHTEYS ALUEELLISIIN SOSIOEKONOMISIIN TEKIJ\u00d6IHIN<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teimme edellisen vaalikauden lopussa, loppuvuodesta 2020, aloitteen Lappeenrannan kaupungin ruokatarjonnan kehitt\u00e4miseksi ravitsemusn\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4m\u00e4 aloite l\u00e4hti liikkeelle siit\u00e4, ett\u00e4 vaikka kaupunki oli tehnyt hienon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tarjota kouluissa joka p\u00e4iv\u00e4 kaikille avoimena vaihtoehtona my\u00f6s lihattoman p\u00e4\u00e4ruokavaihtoehdon, oli tuo vaihtoehto liian usein se kevyt ruoka: keittoa tai puuroa tarjottiin lihattomana p\u00e4\u00e4ruokana usein jopa kolmena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa. Monelle lapselle […]<\/p>\n","protected":false},"author":600,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"off","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[10,78,6,79,77,22,80],"class_list":["post-631","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-matkan-varrelta","tag-ilmasto","tag-kasvis","tag-luonto","tag-puolet-parempaa","tag-ruoka","tag-talous","tag-terveys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/virpi.junttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/631","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/virpi.junttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/virpi.junttila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/virpi.junttila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/600"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/virpi.junttila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=631"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/virpi.junttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/631\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":638,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/virpi.junttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/631\/revisions\/638"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/virpi.junttila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=631"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/virpi.junttila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=631"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/virpi.junttila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=631"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}