”Meillä on vain yksi planeetta, pelastetaan se yhdessä.”
Olen ehdolla Kirkkonummen valtuustoon kuntavaaleissa huhtikuussa 2025. Koulutukseltani olen tietotekniikka ja -telekommunikaatioinsinööri. Olen myös Master of Engineering.
Ongelmia planeetallamme:
- Ilmastonmuutos
- Maailman väkiluku
- Kuudes joukkosukupuutto
- Metsien tuhoutuminen
- Tuotantoeläinten olot
- Tehoton lahjoittaminen
Jos kaikki kuluttaisivat niin kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,6 maapalloa.
1. Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä kuten kuivuutta, rankkasateita ja pyörremyrskyjä. Ilmaston lämpeneminen nopeuttaa napajäätiköiden sulamista ja siten merenpinnan nousua. Yleensä rannikkoseudut ovat tiheämmin asutettuja, ja ne uhkaavat jäädä veden alle. Kaikkein köyhimmät maat kärsivät eniten ilmastonmuutoksesta. Ilmastopakolaisten määrä tulee lisääntymään. Jos emme tee mitään kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi, maapallon lämpötila noussee 2–6 astetta vuosisadan loppuun mennessä.
Mitä minä itse voin tehdä? Voin syödä kasvispainotteista ruokaa. Voin ostaa käytettyjä tavaroita ja vaatteita. Voin suosia julkista liikennettä. Voin kompensoida auto-, juna-, tai lentomatkani aiheuttamat päästöt (https://www.greenseat.nl/en ja https://www.lentomaksu.fi)
2. Maailman väkiluku
Olisi ensiarvoisen tärkeätä, että maailman väkiluvun kasvu loppuisi pian. Korkea väkiluku nopeuttaa ilmastonmuutosta, metsien tuhoutumista, eläinten kärsimystä ja nopeuttaa kuudetta joukkosukupuuttoa.
Väkiluku vuonna 2025 on yli 8 miljardia. Kasvu on ollut käsittämättömän nopea. Väkiluvun kasvu edellyttää aiempaa suurempia ympäristöponnistuksia kaikkialla maailmassa.
3. Kuudes joukkosukupuutto
Kuudes joukkosukupuutto on meneillään, vaikka moni ei edes tiedä asiasta. Tuhoamme maailmankaikkeuden ainoaa tuntemaamme elämää. Edellinen joukkosukupuutto tapahtui 65 miljoonaa vuotta sitten, jolloin kuolivat dinosaurukset. Yksi syy nykyiseen sukupuuttoon on metsien tuhoaminen. Nyt lajeja tuhoutuu noin 100 – 1000 kertaa nopeammin, verrattuna aikaan ennen kun ihminen rupesi vahingoittamaan planeettaa.
Tuotantoeläinten määrä on räjähtänyt suureen kasvuun lyhyessä ajassa, ja villieläinten lukumäärä on pienentynyt hälyttävää vauhtia.
Vuonna 2021, nisäkkäiden massasta
Ylivoimaisesti suurin osa maailman nisäkkäistä on tuotantoeläimiä. Tämä oli tosi suuri yllätys, ainakin minulle. Mitä minä itse voin tehdä? Voin edesauttaa luonnon monimuotoisuutta. Voin syödä kasvispainoitteista ruokaa.
4. Metsien tuhoutuminen
Noin 50 % maailman metsistä on tuhoutunut sadassa vuodessa. Yksi suuri syy metsien tuhoamiselle on maatalous. Metsää raivataan soijan viljelyyn, mitä sitten syötetään tuotantoeläimille. Metsät myös sitovat hiilidioksidia ja hidastavat ilmastonmuutosta. Alati kasvava maatalouden levittäytyminen muodostaa metsille suurimman uhan. Metsiä raivataan kiihtyvällä vauhdilla esimerkiksi öljypalmu-, soija-, ja puuplantaasien sekä karjalaitumien tieltä. Lihantuotanto on globaalisti merkittävä metsäkadon syy. Maatalouden lisäksi metsiä uhkaavat myös laittomat hakkuut, metsäpalot ja infrastruktuurin, kuten teiden, rakentaminen sekä kaivostoiminta. Mitä minä itse voin tehdä? Voin syödä kasvispainotteista ruokaa. Voin lahjoittaa esim. WWF:lle rahaa sademetsien suojeluun. Ostan tuotteita joissa sertifioitua palmuöljyä (RSPO). Ostan tuotteita joissa sertifioitua puuta (FSC).
5. Tuotantoeläimet
Ainakin omat kokemukseni eläintiloista ovat olleet järkyttäviä. Ikävät muistikuvat tulevat aina mieleen kun näen kaupassa paketoituja eläimiä. Ja se raju ristiriita omien kokemusten välillä ja sen vääristyneen kuva mitkä lukemattomat TV-mainokset näyttävät.
Suomen yleisin tuotantoeläin on broileri: niitä teurastetaan vuosittain yli 77 miljoonaa yksilöä. Toiseksi eniten Suomessa kasvatetaan sikoja, joita päätyy teurastamolle yli 1,8 miljoonaa yksilöä. Nautoja teurastetaan vuosittain vajaa 270 000 yksilöä.
Yhdellä broilerilla on vähemmän kuin yhden A4-paperiarkin verran tilaa. Kuolleita lintuja löytyy kasvattamosta päivittäin.
Broilereiden hyvinvointiongelmat liittyvät suureksi osaksi niiden nopeaksi jalostettuun lihasten kasvuun, jota tukevat myös tehokas ruokinta ja valaistuksen säätely. Lihasmassan lisääntyessä sydän, keuhkot ja erityisesti jalkojen luut eivät ehdi kehittyä tarpeeksi nopeasti. Jalkavikojen ja -kipujen takia broilereiden luontainen käyttäytyminen vähenee, minkä seurauksena ne liikkuvat, sukivat, kylpevät ja kuopsuttelevat vähemmän. Kipujen pahetessa ne kyyhöttävät maassa ja liikkuvat vain pakotettuina.
Mitä minä itse voin tehdä? Voin syödä kasvispainoitteisempaa ruokaa eläinten ja ilmaston auttamiseksi. Jos syön eläimiä niin mielummin luomueläimiä sille niillä on paremmat oltavat kuin muilla vastaavilla tuotantoeläimillä.
6. Tehokas lahjoittaminen eläimille
Eri lahjoitusten välillä on erittäin suuria eroja. Joku hyväntekeväisyysjärjestö voi olla tuhansia kertoja tehokkaampi kuin toinen järjestö. Yksi tuottaa paljon hyvää kymmenellä eurolla ja toisesta on jopa enemmän haittaa kuin hyötyä.
Yhdysvalloissa tapetaan 307 eläintä per ihminen per vuosi. Tämä tarkoittaa sitä, että satavuotias amerikkalainen aiheuttaa keskimäärin 30 700 eläimen kuoleman elämänsä aikana. Yhdysvalloissa niistä lahjoituksista jotka kohdistetaan eläimille, menee kuitenkin vain 1 % tuotantoeläimille, jotka niitä kipeimmin tarvitsevat. Suurin osa menee lemmikkieläimille. Esim. autamme koiria, mutta pidämme yhtä älykkäitä eläimiä kuten sikoja, erittäin ahtaissa ja huonoissa oloissa. Tämä johtuu osittain siitä, että näemme päivittäin söpöjä koiria, mutta emme sikoja. Iloisia sikoja tosin näemme vain vääristetyissä TV-mainoksissa, joita meille suolletaan joka TV-kanavalta.
Tehokkaimmat eläimiin liittyvät hyväntekeväisyysjärjestöt vuonna 2020
- The Humane League
- The Good Food Institute
- Albert Schweitzer Foundation
Animal Charity Evaluators vertaa yli 350 hyväntekeväisyysjärjestöä, jotka auttavat eläimiä. Animal Charityn mukaan yksi tehokkaimmista järjestöistä on Albert Schweitzer Foundation. Albert Schweitzer Foundation yrittää vaikuttaa ruokafirmoihin, jotta tuotantoeläinten olot paranisivat. Yksi esimerkki on häkeistä luopuminen. He tekevät myös materiaalia kouluja varten, joita opettajat saavat käyttää opetuksessa. He myös jakavat vegaaniuuden sanomaa.
https://animalcharityevaluators.org
99 % ihmisten käyttämistä maalla elävistä eläimistä menee ruokaan. Loppu 1 % menee eläinkokeisiin, eläintarhoihin ja vaatteisiin.
Lahjoituksista taas vain 1 % liittyy ruoantuotantoon, kuten sioille ja broilereille.
Mitä minä itse voin tehdä? Perinteisen lahjoittamisen sijaan voin lahjoittaa erittäin tehokkaisiin kohteisiin.