Kuten tarkkaavaiset lukijani varmaankin tietävät, olen syntyperäinen Jyväskylän maalaiskuntalainen ja tarkemmin ottaen kuohulainen. Kylälle on kehitetty osayleiskaava, joka tulee tänään käsittelyyn kaupunginvaltuustossa. Onnekkaasti sain määräyksen tuurata Ari-Pekka Liukkosta kokouksessa, ja valmistelin seuraavan puheenvuoron tästä sydäntäni lähellä olevasta aiheesta.

Kuohun osayleiskaava Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 10.6.2019

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Olen kotoisin Kuohun kylältä, tuolta Jyväskylän kaupungin äärimmäiseltä länsilaidalta. Olen koko ikäni mielenkiinnolla seurannut tämän Kylähelmen kehitystä, jonka viimeisimpänä vaiheena on tänään käsiteltävä Kuohun osayleiskaava. Se ottaa hyvin huomioon maaseutukylän erityispiirteet ja sallii jatkossakin monimuotoisen arkkitehtuurin.

Ensinnäkin tahdon kiittää viranhaltijoita hyvästä tiedottamisesta ja kyläläisten osallistamisesta kylän kehittämiseen. Maanomistajia on kuultu ja palautteisiin reagoitu asiaankuuluvasti. Kuohun tervetullut osayleiskaava mahdollistaa nyt rakennuspaikkojen määrän lisäämisen lähes kaksinkertaiseksi, kun kaava-alueella nykyisten 178 asuinrakennuspaikan lisäksi mahdollistetaan 113 uutta. Myös rantatonttien loma-asuntojen muuttaminen vakinaiseen asumiseen mahdollistetaan. Tämän suuntainen kehitys lisää entisestään elinvoimaa kylällä, joka on selvinnyt mm. Toraksen teollisuuden lakkaamisesta, koulun palosta ja päiväkoti-koulun lakkautusuhista.

Kaikki kuohulaiset eivät kuitenkaan asu osayleiskaavan alueella. ”Radan takana” eli Haapamäen rautatien pohjoispuolella on kymmeniä kiinteistöjä, joilla on sekä ympärivuotisia että loma-asukkaita. Myös tälle alueelle on ehdotettu lukuisia uusia rakennuspaikkoja. Meitäkään ei pidä unohtaa kylää kehitettäessä.

Kaavoituksen elämänlankaa eli vesihuoltoverkkoa ei edelleenkään laajenneta radan taakse, jossa asukkaat joutuvat selviämään kesäisin kuivuvien kaivojen ja kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien, jopa kuivakäymälöiden varassa. Myös ajoreitti alueelle on huonokuntoinen, kun kaupunki on jättänyt Purolantien asfaltoidun alkupään pienen tiekunnan hoitovastuulle. Risteysalueen siirtäminen itään helpottaisi tätä ongelmaa samalla kun se parantaisi liikenneturvallisuutta.

Myös liikennöinti on huomioitu niin kaupungin kuin maakunnankin kaavoissa. Kahden bussiyhtiön hoitaman julkisen liikenteen lisäksi etsitään nyt uusia innovaatioita. 1980-luvun alussa suljettiin maalaiskunnan länsiosan taajamien rautatieasemat, joilta kulki työmatkaliikennettä. Sen jälkeen Kuohun kylälläkään ei ole pysähtynyt kuin Keitele-museon lättähattu keväisillä huviajeluillaan. En pitäisi lainkaan utopistisena vaihtoehtona seisakkeen rakentamista tällä hetkellä suoraan Kuohun ohi kiitävälle Keuruun taajamajunalle.

Lopuksi esitänkin pyynnön niille valtuutetuille, jotka toimivat maakunnallisissa ja valtakunnallisissa luottamustehtävissä. Edistäkää henkilöliikennettä myös taajamajunissa niin, että Jyväskylänkin taajamista todella pääsisi nousemaan junaan. Kiitos.”

Lavakarismaani voi tarkastella kokouksen videotallenteesta 55 minuutin kohdalta alkaen. Teksti löytyy myös Jyväskylän Vihreiden kotisivulta.