Osallistuin tänään vihreän ryhmän tutkimusmatkalle Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n tiloihin Nenäinniemessä. Vierailua isännöi toimitusjohtaja Petri Tuominen, ja rakennustyömaalla oppaina toimivat myös Maastorakentajat. Olin käynyt alueella edellisen kerran 1990-luvulla, jolloin esittelykierros oli osa Palokan lukion opetusohjelmaa. Siltä ajalta muistin jännittävän valvomohuoneen, joka on jo jäänyt historiaan, ja pakkasessa höyrynneet lietealtaat. Hajumaailma oli entisellään.
Saavuimme siis tänään illan hämärtyessä Nenäinniemen rakennustyömaalle. Ensimmäisenä meille lyötiin kypärät päähän ja heijastinliivit selkään, ja sitten liukastelimme kurassa katsomaan uuden, aiempaa puolitoista kertaa suuremman ilmastusaltaan rakentumista, vanhan allastekniikan saneerausta sekä tertiäärikäsittelyn uudisrakennusta, jossa on uutuutena kiekkosuodatus ja UV-hygienisointi.
Melkein 30 miljoonaa maksanut tertiäärikäsittely käynnistyy jo ensi tammikuussa, ja jätteiden puhdistusprosentti nousee yhä korkeammaksi. Esimerkiksi kiintoaineesta saadaan toistaiseksi poistettua 96,4 % ja fosforista 95,4 %. Typelle ei ole laissa säädetty mitään rajaa, ja tällä hetkellä kokonaistypestä kerätään vain 28,1 %. Loput hapetetaan soodan avulla nitraatiksi, joka siten ei vesistöön päätyessään voi aiheuttaa happikatoa. Jyväskylällä on kyseenalainen kunnia johtaa Suomen typpipäästötilastoa. Ihmisten elintavoissa on tapahtunut jotain kummallista, koska näytteiden typpipitoisuus on vain kasvanut. Onko karppaaminen lähtenyt käsistä?
Jyväsjärvi oli Euroopan ehkä saastunein järvi 1960-luvulla, kun kaupunki laski siihen jätteensä käsittelemättöminä. Jotain oli tehtävä, joten 1971 perustettiin puhdistamoyhtiö ja rakennettiin Nenäinniemen puhdistamo. Nykyään sen liikevaihto on nelisen miljoonaa ja päivittäinen jätevesimäärä 37 300 kuutiota. Omistajakuntien Jyväskylän, Laukaan keskustaajaman ja Muuramen lisäksi laitos käsittelee Uuraisten, joidenkin vesiosuuskuntien ja pian myös Lievestuoreen asukkaiden jätöksiä. Viemärivesien lisäksi laitokseen tulee sako- ja pullokaivojen liemiä säiliöautoissa.
Numerotietojen lisäksi kuulimme jännittäviä anekdootteja, kuten mädättämön tukkivat karvapallot, poistoputken läheiset kala-apajat ja uutena energianlähteenä käyttöön otettavat aurinkopaneelit. Laitos tuottaa luontaisesti biokaasua, joka menee täysin sen omaan käyttöön lämmön- ja sähköntuotannossa. Elokuussa alkaneesta biokaasumyynnistään kuuluisa Mustankorkea liittyy tähän kuvioon vain siten, että kuivaksi lingottu liete siirretään Mustankorkealle, jossa se kompostoidaan ja sitten myydään multana viherrakentamiseen. VÄLPE eli jätteen saapuessa mekaanisesti poistettu hiekka ja joukko haitallisia aineita on sen verran hankalaa tavaraa, että se lähtenee jatkossa Ekokemin hävitettäväksi. Sitäkin syntyy tonni päivässä.
Yhtiön lähiaikojen tavoitteena on mm. tutkia mikromuovien poistamista jätevedestä ja rakentaa ensi vuosikymmenen alussa täysin uusi ja hajuhaitaton puhdistamo Korpilahdelle. Siellä mahdollisesti kokeillaan myös uusinta kalvoprosessia, jolla päästään yhä pienempään hiukkaskokoon käsiksi. Päijänteen vedenkorkeuden mahdolliseen nousuun varaudutaan tulvapumppaamolla, ja poistoveden lämmön talteenottoakin jo suunnitellaan.
Toiveestani huolimatta emme saaneet ilmaisia tuotenäytteitä, mutta pullakahvit olivat pitkän tietoiskun lomassa mukava yllätys. Kiitokset myös JS-puhdistamon hallituksen puheenjohtajalle Arjo Heinsolalle, joka huolehti retkikuntamme takaisin kotiin biokaasuautollaan.