Nelivuotinen kausi lähestyy loppuaan, ja niinpä Jyväskylän valtuuston toiseksi viimeinen kokous oli maanantaina 31.5.2021. Vihreiden ryhmässä on tapana kannustaa toisia valtuutettuja pitämään puheenvuoroja kattavasti esityslistan asiakohdista. Nyt minulle napsahti vuoro puhua vuoden 2020 arviointikertomuksesta, koska tarkastuslautakunnassa olen osallistunut kertomuksen tekemiseen. Tässä tulee siis kolme minuuttia ”Huomioita poikkeusvuoden 2020 arviointikertomuksesta”:
”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!
Kaupunkistrategian toteutumisen seuranta on ollut haasteellista, koska strategian neljään kärkeen liittyvistä 23 teemasta huomattava osa on vailla mittareita. Erityisen heikosti mittareita on liikuntapääkaupunki-kärkeen liittyvillä teemoilla, vaikka Hippos-hankekin on hyvin keskeinen Jyväskylälle. Onneksi käytettävissä on ollut muita dokumentteja, joiden perusteella strategiakärkien tilannetta on voitu tarkastella. Seuraavalla valtuustokaudella on syytä määrittää kaupunkistrategian arvioinnille ja seurannalle yksiselitteiset työkalut, ja tavoitteiden olisi hyvä olla vähintään valtuustokauden, ei vuoden, mittaisia.
Esimerkiksi osallistuvien ja hyvinvoivien kansalaisten strategiakärjen hyvästä kehityksestä kertovat vuosittaiset hyvinvointikertomukset. Vihreä valtuustoryhmä panee tyytyväisenä merkille, että resurssien viisaassa käytössä onnistumista osoittavat mm. Resurssiviisas Jyväskylä 2040 –ohjelma sekä EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastositoumukseen ja toimenpideohjelmaan (SECAP) osallistuminen. Liikuntapääkaupunki-kärkeen liittyvästä edistyksestä kertovat mm. Jyväskylän luontoliikuntaohjelma ja Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelma.
Koronapandemian vuoksi vuosi 2020 ei moneltakaan osin ole vertailukelpoinen edellisten vuosien kanssa. Kaupungista riippumattomista syistä etenkin kulttuuri- ja liikuntapalveluita jouduttiin alasajamaan suurimman osan viime vuodesta. Myös työllisyyspalveluihin kohdistuu painetta lomautusten ja pitkäaikaistyöttömyyden yleistyttyä. Sosiaali- ja terveyspalveluihin puolestaan on voinut kasautua hoito- ja palveluvelkaa, jonka vaatimat toimenpiteet on huomioitava seuraavan talousarvion valmistelussa. Ongelmien ennaltaehkäisyssä askelia oikeaan suuntaan ovat esimerkiksi jo käynnistyneet työllisyyden kuntakokeilu ja Nuorten talo –hanke.
Korona heijastui myös kaupungin talouteen, mutta odottamattomalla tavalla. Kun vuosi 2019 oli 31 miljoonaa alijäämäinen, vahvistui talous viime vuonna niin, että ylijäämää olikin 16,4 miljoonaa. Siitä lähes 10 miljoonaa selittyy valtion koronatuilla ja avustuksilla. Myös verotulojen nousu on tukenut taloutta samoin kuin palvelujen sulut ja vähentyneet hankintamenot. Saavutettu noin 36 miljoonan euron kumulatiivinen ylijäämä on tärkeä pesämuna, kun Jyväskylä valmistautuu tulevan valtuustokauden haasteisiin.
Kiitos.”
Sitten käsiteltiin Jyväskylän kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusta. Valtio teki nyt Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seutujen kanssa samanlaisen yhteistyösopimuksen kuin Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kanssa on ollut voimassa jo aiemmin. MAL-sopimuksen toimenpiteet kulkevat juuri samaan suuntaan kuin vihreiden tavoitteet kaavoituksen ja liikennesuunnittelun eri tasoilla. Ainoa mistä harmistuin, on edelleen jatkuva ripustautuminen pelkän linja-autoliikenteen varaan Jyvässeudun julkisessa liikenteessä. Olemme maantie- ja raideliikenteen leikkauspisteessä, mutta siitä huolimatta vain rata Tampereen suuntaan on huomioitu. Tahdon edelleen edistää raideliikennettä taajamajunilla kaikkiin neljään ilmansuuntaan, joihin Jyväskylän asemalta voi matkustaa!
Aina kokouksen päätteeksi kootaan laaditut valtuustoaloitteet. Liisa Kuparinen kutsui minut mukaan laatimaan aloitetta aiheesta ”Jyväskylälle eläinten hyvinvoinnin edistämissuunnitelma ja eläinsuojelutoimijoiden yhteistyöelin”. Saimme mukaan allekirjoittamaan muitakin eläinten ystäviä. Katsotaan, miten aloite lähtee byrokratian rattaissa etenemään.
Ja vielä yksi tärkeä asia! Tänä vuonna saimme ehdokaslistamme vahvistukseksi sukulaiseni (kuvassa oikealla). Hän on fiksu ja filmaattinen pikkuserkkuni Antti Hallamäki, 38-vuotias sovelluskehittäjä. Antin ehdokasnumero on 16. Äänestäkää meitä, hyvät kansalaiset!
