Hyvää kuluvaa vuotta 2021!

Joululomalla lepäilin oikein kunnolla. Nukuin tavallista enemmän, kokosin Suomen kartta -palapeliä ja potkuttelin lapsuusvuosien kelkallani. Tauolle jäi jopa intensiivinen projektini, Keski-Suomen kansallispuvun ompelu. Tavoitteena on saada puku röijyä vaille valmiiksi kevään aikana.

Tänään käynnistyy kaupunginvaltuuston kevätkausi: suora lähetys Teams-videoneuvottelulla toteutetusta kokouksesta alkaa klo 18. Illan esityslistalla on aluksi eräitä kaavamuutoksia. Perehdyn aina suurella mielenkiinnolla kaavoista annettuihin muistutuksiin, koska on hyvä pysyä ajan tasalla kaupunkilaisten mielipiteistä. Yleensä kaikkea lisärakentamista vastustetaan jollakin perusteella. Nyt käsittelyyn tulevissa keskustan täydennysrakentamiskohteissa nähdään uhkana alkuperäisten pihojen varjostumista, liikenteen ruuhkautumista ja korkean rakentamisen aiheuttamaa slummiutumista (jota en kyllä ihan ymmärrä). Autopaikkoja on pihoilla liikaa ja liian vähän. Vasta-argumentteja on loputtomasti eri näkökulmista. Viranhaltijat ovat vastanneet muistutuksiin asianmukaisesti, enkä näe tarvetta kaavamuutosten estämiseen.

Hyvin suunniteltu täydennysrakentaminen on monella tapaa kannattavampaa kuin uusien satelliittikaupunginosien haulikkokaavoittaminen erämaahan (viitaten esimerkiksi Kauramäen ylänköön). Valmis infra ja palvelut, kuten bussilinjat, kannattaa hyödyntää alueilla, joille asukkaitakin on helppo saada. Täydennysrakentaminen on muutakin kuin vanhojen kiinteistöjen tuhoamista: tilavilla tonteilla olevat taloyhtiöt voivat jäljellä olevan rakennusoikeuden käyttämällä rahoittaa esimerkiksi kalliit putkistoremontit. Entisenä KOAS:n hallituksen jäsenenä minua vähän hymyilyttävät uhkakuvat, joissa opiskelijat tahdotaan edelleen pitää keskustan sijaan kaupungin reuna-alueilla 1980-luvun tyyliin. Monet opiskelijat haluavat kuitenkin – varsin ymmärrettävästi – nykyään asua kävelymatkan päässä oppilaitoksistaan, minkä uudet asuntokohteet mm. Harjun ja Ruusupuiston kupeessa mahdollistavat. Luonnollisesti keskustan asukkaat ovat myös välttämättömiä alueen yritysten pystyssä pitäjiä.

Leijonanosan esityslistan liitemateriaaleista vie tällä kertaa Jyväskylän sydän. Vuonna 2018 aloitettu kulttuuritilojen kartoitusprojekti on saapunut maaliin. Tavoitteet ovat muuttuneet surullisesti moneen kertaan. Jyväskyläläisten musiikin ystävien toiveet konserttitalosta supistuivat ensin pelkkään musiikkisaliin, ja nyt odottamattomien mullistuksien vuoksi taloutta varaudutaan kiristämään niin, että sinfoniaorkesteria varten ainoastaan akustoidaan nykyinen Paviljongin iso Wilhelm-sali. Uuden tilan rakentamisen sijaan siis vanhaan, ei-esteettömään saliin lisättäisiin digitaalinen jälkikaiuntajärjestelmä ”toistaiseksi” eli epäilemättä jälleen määräämättömän pitkäksi ajaksi. Myös rappeutuvan teatteritalon remontti lipuu yhä kauemmas tulevaisuuteen: ensi vuonna käynnistyisi vasta suunnittelu, ja itse remontti alkaisi kesällä 2024. Kirjastotalon kehittäminen etenee käytäntöön tämän vuosikymmenen aikana ja saattaa liittyä muihin kulttuuritiloihin. Konkreettiset päätökset ja budjetit ratkaisee kuitenkin seuraava valtuusto, joka valitaan tasan kolmen kuukauden kuluttua kuntavaaleissa.

Edessä on tosiaan erikoinen vaalikevät. Luultavasti kokoontumisrajoitukset jatkuvat, ja vaalityötä tehdään katujen ja torien sijaan enemmän verkossa ja medioissa. Lähikuukausiin minulle tuo lisäjännitystä uusi vastuu: minut valittiin Keski-Suomen Vihreiden Naisten puheenjohtajaksi. Suunnittelemme vaalikampanjaa yhdessä niin valtakunnallisen Vihreät Naiset -kattojärjestön, muiden Keski-Suomen Vihreiden kuin eri puolueiden naisjärjestöjen yhteisen NYTKIS-verkoston kanssa. Näen jo mielessäni värikkään, iloisen ja asiakysymyksistä sivistyneesti keskustelevan vaalihulinan paneeleineen, uutisineen ja vaalikoneineen. Toivottavasti näemme tämän kohta vuoden ajan kestäneen tunnelin päässä pian vihreää valoa!

 

PS Kuvassa Keski-Suomen kansallispuvun tunnistettavin osa, 1700-luvun pukulöytöihin perustuva villakangashame laskostetulla vyötäröllä. Käsin ompelu oli hidasta mutta helppoa eikä vaatinut kaavamuutoksia 🙂

Kansallispuku