Maakuntavaaleja odotettiin kuin kuuta nousevaa. Minäkin täytin toiveikkaana Vihreiden ehdokaslomakkeen jo viime keväänä. Vaalipäivän piti olla lokakuussa. Ei ollut. Sitten sen piti olla ensi toukokuussa. Ei näyttäisi olevan. Mutta seurakuntavaaleihin voi aina luottaa! Ne ovat sunnuntaina 18.11.2018, jolloin kukin seurakuntalainen voi äänestää oman alueensa kirkossa (Jyväskylässä siis kukin oman alueseurakuntansa kirkossa, esimerkiksi kuohulaiset Keltinmäessä). Jos ajankohta tuntuu hankalalta, ennakkoonkin voi äänestää kuten ”maallisissa” vaaleissa. Itse asiassa ennakkoäänestys alkoi juuri tänään: äänestyspisteitä on 6. – 10.11. tarjolla monessa paikassa, tosin ei joka päivä samoissa kohteissa. Jyväskylän kävelykadun Kompassilta löytyy muhkea oranssi äänestysmökki. Seurakunnalla on jopa erityinen kiertävä vaaliauto, joka tavoittaa myös haja-asutusalueilla asuvat äänestäjät!

Nämä ovat muuten jo neljännet seurakuntavaalini – olen pyörinyt mukana vuodesta 2008, jolloin kuntaliitoksen takia järjestettiin ylimääräiset vaalit kauden puolivälissä. Aiemmin listamme nimi oli vanha tuttu Vihreät niityt. Nyt päivitimme nimen ja otimme mukaan myös valtakunnallisen liikkeen: listamme on Vihreä kirkko – tulkaa kaikki! Kilpailen numerolla 118 (ja hirveän näköisellä vaalikuvalla). Tulkaa kaikki -liike ajaa tasa-arvoa kirkon toimintaan ja haluaa mm. myös samaa sukupuolta oleville pareille kirkollisen vihkimisen. Koska Vihreillä on samat tavoitteet, yhteistyömme oli luonteva ratkaisu. Meitä on nyt myös enemmän kuin moneen kauteen, peräti 16 kelpo ehdokasta.

Kävin tietenkin vastaamassa vaalikoneeseen. Siinä menikin useampi ilta, kun jouduin tosissani miettimään monta asiaa, sillä halusin perustella kaikki valintani. Puin sanoiksi mm. mielestäni loogisen ratkaisun, jolla luomiskertomus ja moderni luonnontiede ovat yhteen sovitettavissa! Kerron myös, mitä ajattelen eutanasiasta ja kirkollisveron korottamisesta.

Kausi tosiaan lähestyy loppuaan. Olen neljän vuoden ajan edustanut seurakuntalaisiamme Jyväskylän rovastikuntaneuvostossa. Se on yhteistyöelin, jossa on kirkkoherra ja yksi maallikko jokaisesta seurakunnasta: Jyväskylä, Muurame, Toivakka, Laukaa, Multia, Uurainen, Petäjävesi ja Keuruu. Pääsin tutustumaan kiertävän kokousvuoron ansiosta kaikkiin seurakuntakeskuksiin paitsi Muurameen, koska myöhästyin linja-autosta minuutin toissavuonna. Maakuntamme julkisessa liikenteessä on muuten kehitettävää. Naapurikunnista ei iltaisin kerta kaikkiaan pääse takaisin Jyväskylään, joten matkasuunnitelmani jäi aina Herran haltuun. Onneksi sain aina paluukyydin muilta osallistujilta. Jännittävimmäksi muistoksi tästä tehtävästä jäi avausvirren veisuu kirkkoherrojen keskellä.

Keltinmäen alueneuvostossa olen ollut kahdella viime kaudella sekä varsinaisena että varajäsenenä. Siellä on ollut hyvä tekemisen meininki, vaikka meitä huolettaakin Keltinmäen kirkon päälle kaatuva remontti. Lähivuosina se menee saneeraukseen kuten moni muukin seurakunnan tila. Hulluinta mitä kirkollemme muuten on tapahtunut on uskomaton vesivahinko. Rakennuksen kellarista lähtee datakaapeli metsäiselle mäelle. Kaapelin yläpäätä ei ollut suojattu riittävästi, ja siihen pääsi sulamisvesiä. Kirkon sähkökeskukseen tuli näyttävä vedenpaisumus, joka onneksi ei päässyt aiheuttamaan kenellekään hengenvaaraa, ainoastaan kosteusvaurion… Kaikkea sitä sattuukin.

Kahden viikon kuluttua sitten lasketaan äänet ja nähdään, saanko jatkaa luottamustehtävissä.