Jäipä telkkarin vaaliväittelyjen seuraaminen tänään väliin, kun käytiin tyttöjen kanssa katsomassa uusin Paranormal Activity -elokuva. Loputtomassa sarjassa tämä on jo neljäs osa. Ilahduttavasti ne julkaistaan aina lokakuussa, joten elokuvaillasta on muodostunut perinteinen halloweenorientaatio.
Katsomossa oli hyytävä tunnelma jo trailerien aikana. Jostain syystä Fantasia 1:ssä ei ollut lämmitys päällä, ja istuimmekin ulkovaatteet niskassa loppuun asti. Onneksi Punnitse ja säästä -putiikin suklaapähkinät lämmittivät sydäntä ja muita sisäelimiä. Kumma kyllä yleisöä oli hyvin vähän, vaikka filmi tuli ensi-iltaan vasta viime viikonloppuna.
Nämä elokuvat tuovat esiin kehittyvää dokumentointiteknologiaa ansiokkaasti kuin Vihreät vaaliohjelmassaan. Nyt nuoret päähenkilöt käyttivät tallentavia weppikameroita seuratakseen kummitustalon tapahtumia. Välillä tietokoneella myös pelattiin, jotta teiniyleisön mielenkiinto kestäisi elokuvan suvantojen yli. (Olimme muuten yleisön vanhimmasta päästä…)
Hahmot olivat sympaattisia ja jotenkin helppoja samaistua. Perheen kollikissa jäi vähän taka-alalle, vaikka senkin roolista olisi saatu pienellä vaivalla moniulotteisempi. Aika monet poltergeist-trikit on nähty jo edellisissä osissa, mutta tämän filmin jälkeen myös kylpyammeet ja autotallit tuntuvat vähän epämiellyttäviltä paikoilta. Tyhjässä talossa hengailu pimeällä on toki klassikko, jota jälleen hyödynnettiin mobiilien laitteiden kelmeässä kajossa.
Kauhufilmien veteraanina minua on vaikea saada säikähtämään. Pulssinikin on niin matelijamaisen hidas ja reaktioaikani ilmeisen pitkä, että jännimmät kohtaukset ovat jo ohi, kun havaitsen että tässähän piti pelästyä jotain. Elokuvan lopussa kyllä vähän hätkähdin naapurin tädin ankaraa ilmettä.
Juoni on genrelle uskollisesti heppoinen ja epäuskottava. Sen ei pidä antaa vaivata, vaikka tällekään filmille ei voi kulttimainetta povata. Joissakin käänteissä tahaton huumori sai katsomon kikattamaan kirkumisen sijaan. Erityisiä kohokohtia ei mieleen jää sen kummemmin hyvässä kuin pahassakaan mielessä. Yksin en silti välittäisi tätä synkkänä syysiltana tuijottaa.
Suosittelen Paranormaalia toimintaa henkilölle, joka haluaa tyhjentää päänsä esimerkiksi vaalikadun hälinästä puolentoista tunnin ajaksi. Romanttista komediaa toivovat älkööt vaivautuko!
Lopuksi vielä tätimäinen jakkuposeeraus ehdokkaasta 253.
