On taas se päivä vuodesta, jolloin koko kansa kokoontuu suuren yhteenkuuluvuuden tunteen vallitessa telkan ääreen katsomaan ja arvostelemaan Linnan juhlien vieraita. Näin tein minäkin, tunnustan! Onneksi vuoden tärkeimpään edustustilaisuuteen kutsumatta jääneille jyväskyläläisille oli tänäkin vuonna tarjolla lohdutukseksi itsenäisyyspäivän juhla Paviljongilla.
http://www.jyvaskyla.fi/ykkonen/2007/1205
Pukeutuminen ei tietenkään ollut niin näyttävää kuin presidentinlinnassa. Nähtiin kaikenlaista viritystä minihameista flanellipaitoihin. Mutta olihan siellä tarjolla kakkukahvit ja elävää musiikkia! Isottaren tytöt tanhusivat lystikkäästi Hurnakon tahtiin, ja puheet olivat hienoja. Tuhatkunta ihmistä mylvi Maamme-laulun seisaaltaan. Sotilassoittokunta oli ylevä kuten aina, ja Mikael Konttinen kiiltävässä puvussaan lauloi hyvin. Badding-vainaa mahtoi kyllä kääntyä haudassaan, kun orkesteri soitti Paratiisin verkkaisena marssisovituksena, jonka tahdissa veteraanikin jaksaisi jorata.
Eikä niin arvokasta juhlaa tunnu olevankaan, etteikö sielläkin kuuluisi tekstiviestin merkkiääni ja joku rupattelisi katsomossa kännykkään. Tällaisena päivänä on hienoa olla suomalainen, vapaana kansalaisena yhdessä maailman sivistyneimmistä – ja nokialaisimmista – valtioista 😀