Voimme ajatella luontoa (tässä tapauksessa lähinnä biosfäärin käsittävänä) kokonaisuutena, joka pyrkii ylläpitämään tasapainoaan. Järjestelmän toimintaa selitetään tieteellisesti mitattavilla mekanismeilla ja/tai yliluonnollisella, enemmän tai vähemmän tietoisella jumalallisella ohjauksella.

Ihmislaji järkyttää tuota luonnon tasapainoa kuin idiootit keikuttaisivat venettä. Seuraukset ovat vuosi vuodelta räikeämmin nähtävissä. Vahingoista oppiminen ja pyrkimys niiden korjaamiseen tuntuu vain tapahtuvan kovin hitaasti ja enimmäkseen pienissä piireissä. Tarvitaan voimakkaampia toimenpiteitä joukkojen hallitsemiseksi.

Niinpä silloin tällöin ilmenee erilaisia vitsauksia, joiden tarkoitus on rajoittaa keikuttamista ennen kuin vene uppoaa. Tällaisia kohtaloniskuja ovat tiettävästi olleet esimerkiksi rutto, isorokko, nälänhätä ja suojaamaton seksi. Ei kun siis HIV. Näitä ilmiöitä voidaan kutsua muistutukseksi kuolevaisuudesta, rangaistukseksi ihmiskunnan erinäisistä synneistä tai fatalistisesti vain seurauksiksi liikakansoituksesta, huonosta hygieniasta ja tietämättömyydestä.

Ja nyt jännityskertomuksen uusin pahis on A(H1N1)v-koodinimellä esiintyvä sikainfluenssa. Odotamme henkeä (!) pidätellen, mille paikkakunnalle se seuraavaksi iskee. Maamme kartalle piirtyy räänvihreitä alueita sen mukaan, missä mikäkin kasarmi tai päiväkoti on suljettu sairastapausten ylittäessä kriittisen rajan. H1N1 on vieläpä sellainen veijari, että se niittää tuottavassa iässä olevaa väestöä mieluummin kuin yleensä tartuntataudeille altteimpia, ennestään yleiskunnoltaan huonossa kunnossa olevia vanhuksia ja pitkäaikaissairaita.

Totta kai terveydenhuolto pyrkii taistelemaan H1N1-uhkaa vastaan. Rokotteita on testattu ihmiskokeilla jo kuukausien ajan. Tosin rokotteiden pääerä ehtii ahdistuneelle kansalle vasta sitten, kun tauti on jo pyyhkäissyt Suomenkin yli. Ensimmäisistä rokote-eristä on jo käyty hurjaa eloonjäämistaistelua: etuoikeutettujen ryhmiin kuulumattomat asiakkaat jopa uhkailevat hoitohenkilökuntaa saadakseen osansa kohtalaisesta suojasta.

Toistaiseksi sikainfluenssa ei ole kuitenkaan osoittautunut yhtä tehokkaaksi kuin keväällä uhottiin. Kuolleisuus ei pohjoismaisissa oloissa yllä lähellekään luvattua useaa promillea tai jopa prosenttia sairastuneista. Tauti on jo poistettu yleisvaarallisten listalta, eikä sairastuminen johda karanteeniin tai muihin erikoistoimenpiteisiin. Kaupungilla kakominen ja yökkiminen tulkitaan edelleenkin sikakännin eikä sikainfluenssan oireeksi.

Ehkä sikainfluenssa osoittautuu samanlaiseksi ankaksi kuin taannoinen lintuinfluenssa?

Ajankohtainen tilasto: http://www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/tartuntataudit_ja_epidemiat/influenssa_a_h1n1v_raportoidut_tapaukset/