Moni on kysynyt, ett\u00e4 mik\u00e4 siin\u00e4 rajatussa mallissa sitten m\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja mist\u00e4 on kyse? Uuden varhaiskasvatuslain nojalla Vantaa siirtyi 1.8.2016 noudattamaan linjausta, jonka mukaan lapsen oikeus varhaiskasvatukseen m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy sen perusteella, onko vanhempien tai vanhemmat kotona vai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tai opiskelemassa. Vantaalla rajaus koski yli tuhatta lasta. <\/span><\/p>\n Temaattisesti ja eettisesti asetelma aiheuttaa itselleni ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kynnyksen. Lapsen oikeus varhaiskasvatuksen rajataan esimerkiksi sen mukaan, ett\u00e4 vanhempi on ty\u00f6t\u00f6n. Nyky\u00e4\u00e4n jokainen hetki p\u00e4iv\u00e4kodissa on varhaiskasvatusta. Samalla tematiikalla voisimme ajatella, ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n lapsi olisi oikeutettu vain puoleen peruskoulun oppitunneista. Rajaamalla lapsen oikeutta palveluun luomme lasten luokkayhteiskuntaa.<\/span><\/p>\n On my\u00f6s syyt\u00e4 erottaa ajatuksellisesti se, ajattelemmeko, ett\u00e4 vanhemmalla oikeus vied\u00e4 lapsi p\u00e4iv\u00e4hoitoon vai onko lapsella oikeus varhaiskasvatukseen. <\/span><\/p>\n P\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 on perusteltu s\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4. No millaisia s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 Vantaalla on rajauksella saavutettu? On syyt\u00e4 huomioida, ett\u00e4 kaikki summat ovat arvioita, sill\u00e4 suoraa laskennallista s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4 on hyvin \u00a0vaikea laskea. Rajauksen laskennalliseksi s\u00e4\u00e4st\u00f6ksi Vantaalla on arvioitu 1,6M\u20ac\/vuosi. Samaan aikaan on kuitenkin asiakasmaksukertym\u00e4 heikentynyt 1,3M\u20ac\/vuosi (sivistystoimen osavuoksikatsaus 10\/17) johtuen rajauksesta ja uudesta asiakasmaksulaista. Todellinen summa on siis jotain tuolta v\u00e4lilt\u00e4. Yksi esitetty summa on 0,7M\u20ac\/vuosi joka on ehk\u00e4 huomattavasti l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 totuutta kuin tuo 1,6M\u20ac. N\u00e4iss\u00e4 laskelmissa ei ole kuitenkaan mukana sit\u00e4, kuinka paljon resursseja t\u00e4m\u00e4n systeemin byrokratian yll\u00e4pit\u00e4minen maksaa tai paljonko menet\u00e4mme mm. keikkat\u00f6iden verotuloja kun t\u00f6ihin ei p\u00e4\u00e4se.<\/span><\/p>\n Systeemin tekee erityisen ongelmalliseksi se, ett\u00e4 jotta siit\u00e4 saataisiin kustannustehokas (eli saavutettaisiin merkitt\u00e4vi\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4) niin sen tulee olla hyvin j\u00e4ykk\u00e4 ja joustamaton. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa omia ryhmi\u00e4 20h tunnin lapsille joissa hoitoajat ovat tarkasti sovittuja eik\u00e4 niihin saa joustoa. Vantaalla on ollut suosittu aika 8.30-12.30 mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 lapsi ei saa p\u00e4iv\u00e4kodissa aamupalaa (s\u00e4\u00e4st\u00f6) ja esimerkiksi t\u00f6ihin menev\u00e4 puoliso ei voi vied\u00e4 lasta ty\u00f6matkallaan p\u00e4iv\u00e4kotiin ja lapsi haetaan p\u00e4iv\u00e4uniaikaan. T\u00e4m\u00e4 on hankaloittanut erityisesti perheit\u00e4, joissa toinen puoliso on kotona hoitamassa pienemp\u00e4\u00e4 sisarusta (n. 600 lasta). <\/span><\/p>\n Koska poikkeusta 20h rajaukseen ei saa ilman todistusta t\u00e4ysiaikaisesta opiskelusta tai ty\u00f6st\u00e4, on rajaus haitannut ty\u00f6llistymist\u00e4. Hoitoaikojen joustamattomuus haittaa keikkat\u00f6iden vastaanottamista, freelancer- ja osa-aikayritt\u00e4ji\u00e4, vapaaehtoisia kieliopintoja, ty\u00f6haastatteluissa k\u00e4ymist\u00e4 sek\u00e4 osa-aikaista opiskelua. Kun lapsi on hoidossa klo 8.30-12.30 niin kukin voi itse mietti\u00e4, miten yll\u00e4 luetellut asiat sopivat yhteen hoitoajan kanssa. Jos oikeus saada lapselle p\u00e4iv\u00e4hoitoa rajoittaa mahdollisuuksia ty\u00f6llisty\u00e4 voi todella mietti\u00e4, onko t\u00e4m\u00e4 todella s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4?<\/span><\/p>\n Rajaus on tuonut mukanaan my\u00f6s puolikkaat lapset ja valtavat ryhm\u00e4koot. Harva tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 20h varhaiskasvatusoikeudellinen lapsi ei ole kokonainen lapsi vaan laskennallisesti 0,54 lapsi. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 puolikkaita lapsia voi olla samaan aikaan 13 lasta per aikuinen (kun suhdeluku on 7\/1). Eli kun lapsi on hoidossa klo 8.30-12.30 on ryhm\u00e4ss\u00e4 pahimmillaan kaksi aikuista ja 26 lasta. Verrokkina t\u00e4h\u00e4n kokoaikaisessa ryhm\u00e4ss\u00e4 samalle lapsim\u00e4\u00e4r\u00e4lle on 3 aikuista. Puolikkaat lapset saavat siis v\u00e4hemm\u00e4n hoitoajan lis\u00e4ksi my\u00f6s v\u00e4hemm\u00e4n aikuisia ja l\u00e4sn\u00e4oloa. Voimmekin n\u00e4ill\u00e4 suhdeluvuilla puhua \u2153 varhaiskasvatusoikeudesta. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi osap\u00e4iv\u00e4ryhmiss\u00e4 on kaikenik\u00e4isi\u00e4 lapsia. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 tuossa kahden kasvattajan j\u00e4ttiryhm\u00e4ss\u00e4 konttaa lattialla samaan aikaan lapsista pienimm\u00e4t kun isoimmat jo kiipeilev\u00e4t pihalla telineiss\u00e4. Voi vain kauhistella sit\u00e4, kuinka v\u00e4h\u00e4lle huomiolle t\u00e4ss\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4t jokaisen lapsen yksil\u00f6lliset ja erityistarpeet. #kokonainenlapsi<\/span><\/p>\n Lapsen n\u00e4k\u00f6kulmasta p\u00e4iv\u00e4hoito-oikeuden rajaus on ollut huono. Kun perheen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtuu suuria muutoksia, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kiinni rutiineista. P\u00e4iv\u00e4hoito-oikeuden rajauksessa perheen el\u00e4m\u00e4n muutokset ovat vaikuttaneet merkitt\u00e4v\u00e4sti lapsen arkeen my\u00f6s kodin ulkopuolella. Kun perheeseen on syntynyt pienempi sisarus tai vanhempi j\u00e4\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi niin se tuo mukanaan monia muutoksia my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4kotiarkeen kun lapsi joutuu usein v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin vaihtamaan ryhm\u00e4\u00e4 tai jopa p\u00e4iv\u00e4kotia. Lapsen kaverit, tutut aikuiset ja jopa ymp\u00e4rist\u00f6 vaihtuu vieraaksi. Kun vanhempi palaa ty\u00f6h\u00f6n on edess\u00e4 sama muutos. Ongelmia on ollut siin\u00e4, ett\u00e4 vanhempien palattua t\u00f6ihin, on lapsi joutunut vaihtamaan ryhm\u00e4\u00e4 jopa kaksi kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 jos t\u00e4ysip\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 ei ole ollut tilaa. Erityisesti t\u00e4m\u00e4 ongelma korostuu perheiss\u00e4, joissa vanhemmat tekev\u00e4t erilaisia p\u00e4tk\u00e4t\u00f6it\u00e4.<\/span><\/p>\n Lapset ovat kokeneet eriarvoistavaksi sen, ett\u00e4 he eiv\u00e4t ole p\u00e4\u00e4sseet mukaan retkille jotka tehd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 iltap\u00e4ivisin. Puolikas lapsi j\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kodille odottamaan hakua kun muu ryhm\u00e4 l\u00e4htee retkelle. <\/span><\/p>\n Vantaan mallissa oli alunperin tarkoitus, ett\u00e4 lis\u00e4tunteja hoitoaikaan my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n tarpeen mukaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on asettanut eri p\u00e4iv\u00e4kotien lapset ja perheet hyvin eriarvoiseen asemaan. P\u00e4iv\u00e4kodin johtajien k\u00e4yt\u00e4nteet ovat vaihdelleet suuresti. Uupumukseen on vaadittu l\u00e4\u00e4k\u00e4rintodistus toisaalla kun taas toisaalla oma ilmoitus on riitt\u00e4nyt. Onkin hyv\u00e4 kysymys, ett\u00e4 hakevatko lis\u00e4\u00e4 tunteja tarvitsevat perheet sit\u00e4, mik\u00e4li silloin t\u00e4ytyy vakuutella omaa sairauttaan tai ongelmiaan? Systeemi on ollut jopa niin j\u00e4ykk\u00e4, ett\u00e4 eden lastensuojelun ty\u00f6ntekij\u00f6iden lausunnot, \u00a0lukuunottamatta sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n lausuntoa, ovat olleet riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 lis\u00e4tuntien saamiseksi. Mallissa tuo kauniiksi ajateltu \u201ctarvitsevat saavat lis\u00e4tunteja\u201d- ajatus ei ole toiminut. Selvityksen mukaan suurin osa hakemuksista on hyv\u00e4ksytty, mutta niiss\u00e4 my\u00f6nnetty lis\u00e4tuntim\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut yksi tunti p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Olen useamman kerran pyyt\u00e4nyt tilastoa my\u00f6nnett\u00e4vien lis\u00e4tuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tuon harhaanjohtavan tilastoinnin rinnalle – turhaan.<\/span><\/p>\n Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 varhaiskasvatus tulee varmasti kehittym\u00e4\u00e4n kohti 20h maksuttomuutta yli 3 vuotiaille lapsille. Oppimistulokset ovat olleet laskussa 2010-luvulla. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 neuvola ja peruskoulu eli laadukkaat tasap\u00e4ist\u00e4v\u00e4t palvelut ovat riitt\u00e4neet tasaamaan ep\u00e4tasaisia l\u00e4ht\u00f6kohtia mutta nyt ne eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 riit\u00e4, \u00a0vaan yhteiskunta eriytyy ja syrj\u00e4ytyminen lis\u00e4\u00e4ntyy. T\u00e4t\u00e4 korjaamaan on esitetty erilaisia keinoja kuten oppivelvollisuusi\u00e4n kasvattamista tai varhaiskasvatuksen tavoittavuuden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4. Laadukkaat ja tasap\u00e4ist\u00e4v\u00e4t lasten palvelut ovatkin tehokkain tapa ehk\u00e4ist\u00e4 syrj\u00e4ytymist\u00e4. Vantaalla tulisikin olla tavoitteena lis\u00e4t\u00e4 varhaiskasvatuksen tavoittavuutta ennaltaehk\u00e4ist\u00e4kseen syrj\u00e4ytymist\u00e4 ja nostaakseen oppimistuloksia.<\/span><\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/eve.ramo\/files\/2017\/10\/received_10155791152906306.jpeg\")
<\/a><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"