Kirjoitin Rantapohjaan 20.11.2025 seuraavan kolumnin hiilinieluista<\/p>\n\n\n\n
Suomi valtiona ja useimmat kunnat Oulu ja Ii mukaan lukien pyrkiv\u00e4t saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 menness\u00e4. Siihen on aikaa en\u00e4\u00e4 alle 10 vuotta. Hiilineutraalius tarkoittaa, ett\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat enint\u00e4\u00e4n samansuuruiset kuin hiilinielut. Oulussa kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t ilman maank\u00e4ytt\u00f6sektoria olivat viimeisimm\u00e4n laskelman mukaan 643,5 kt (643 500 tonnia) ja Iiss\u00e4 96,7 kt vuonna 2024. Kaikista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 kokonaan eroon esimerkiksi liikenteess\u00e4 ja teollisuudessa. Oulussa liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6t laskevat eritt\u00e4in hitaasti eik\u00e4 t\u00e4ysin p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4\u00e4n liikenteeseen p\u00e4\u00e4st\u00e4 kymmeness\u00e4 vuodessa.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4m\u00e4 j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t pit\u00e4isi siis kattaa maank\u00e4ytt\u00f6sektorin hiilinieluilla. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdollinen hiilinielu l\u00f6ytyy metsist\u00e4. Metsien hiilinieluilla pit\u00e4isi kattaa sek\u00e4 edell\u00e4 mainitut p\u00e4\u00e4st\u00f6t ett\u00e4 muun maank\u00e4ytt\u00f6sektorin kuten viljelysmaiden kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t. Mutta, l\u00f6ytyyk\u00f6 metsist\u00e4mme tarpeeksi hiilinieluja?<\/p>\n\n\n\n
Pohjois-Pohjanmaan maank\u00e4ytt\u00f6sektorin kasvihuonekaasutaseet ja hiilivarastot julkistettiin 3.6.2025. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2023. Raportista k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 metsiemme hiilinielut ovat kokonaan h\u00e4vinneet l\u00e4hes kaikissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Mets\u00e4t ovat olleet p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteit\u00e4 jo vuodesta 2017 alkaen ja tilanne on vuosi vuodelta huonontunut. Puuston hiilinielu on romahtanut ja samaan aikaan mets\u00e4maan maaper\u00e4st\u00e4 vapautuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat moninkertaistuneet. N\u00e4it\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tulee mm. ojitetuilta soilta turpeen hajotessa. Uusimman tilaston mukaan Oulussa mets\u00e4t tuottavat hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 104 kt ja Iiss\u00e4 77 kt vuodessa. Kuntien pinta-alaan suhteutettuna metsien tilanne Oulussa ja Iiss\u00e4 on t\u00e4sm\u00e4lleen sama. Iiss\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6sektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6t maatalousmaa mukaan lukien ovat yhteens\u00e4 115 kt eli selv\u00e4sti suuremmat kuin kunnan muut p\u00e4\u00e4st\u00f6t yhteens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Mets\u00e4t eiv\u00e4t siis n\u00e4ytt\u00e4isi auttavan kuntia ilmastotavoitteisiin p\u00e4\u00e4semisess\u00e4, vaan p\u00e4invastoin metsien kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t kasvavat liki samaa tahtia, kuin muita p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 saadaan v\u00e4hennetty\u00e4. Suurimmat syyt t\u00e4h\u00e4n tilanteeseen ovat suuret hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t ja ojitusten ja ilmaston l\u00e4mpenemisen kiihdytt\u00e4m\u00e4 turvemaiden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kasvu. Esimerkiksi Oulussa on kaukol\u00e4mm\u00f6n tuotannossa siirrytty turpeen poltosta runkopuun, jopa tukkipuiden polttamiseen. N\u00e4in kaukol\u00e4mm\u00f6n p\u00e4\u00e4st\u00f6t on saatu laskennallisesti v\u00e4henem\u00e4\u00e4n, vaikka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t on vain siirretty entist\u00e4 suurempina maank\u00e4ytt\u00f6sektorille metsien p\u00e4\u00e4st\u00f6iksi. Hakkuum\u00e4\u00e4rien kasvu ei kuitenkaan johdu yksin energiapuun k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, sill\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi Oulun ja Kemin kartonki- ja sellutehtaiden investoinnit ovat lis\u00e4nneet puun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Tehtaiden valmistamilla biotuotteilla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja, mutta ilmastotavoitteita emme nykymenolla saavuta.<\/p>\n\n\n\n
Mik\u00e4li kunnat ja Suomi valtiona haluavat pit\u00e4\u00e4 kiinni ilmastolupauksistaan, pit\u00e4isikin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien kiinnitt\u00e4\u00e4 selv\u00e4sti enemm\u00e4n huomiota maank\u00e4ytt\u00f6sektoriin ja erityisesti metsien hiilinieluihin my\u00f6s meill\u00e4 Oulussa ja Iiss\u00e4. En\u00e4\u00e4 ei voida puhua hiilinielujen vahvistamisesta, vaan ensin mets\u00e4t pit\u00e4isi saada palautettua hiilinieluiksi. Pelkk\u00e4 puuston kasvun lis\u00e4\u00e4minen ei riit\u00e4, vaan my\u00f6s maaper\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6t on saatava laskuun.<\/p>\n\n\n\n
Esa Aalto
kaupunginvaltuutettu
aluevaltuutettu
maakuntahallituksen j\u00e4sen
ilmastoty\u00f6n neuvottelukunnan varapuheenjohtaja
Vihre\u00e4t<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kirjoitin Rantapohjaan 20.11.2025 seuraavan kolumnin hiilinieluista Suomi valtiona ja useimmat kunnat Oulu ja Ii mukaan lukien pyrkiv\u00e4t saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 menness\u00e4. Siihen on aikaa en\u00e4\u00e4 alle 10 vuotta. Hiilineutraalius tarkoittaa, ett\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat enint\u00e4\u00e4n samansuuruiset kuin hiilinielut. Oulussa kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t ilman maank\u00e4ytt\u00f6sektoria olivat viimeisimm\u00e4n laskelman mukaan 643,5 kt (643 500 tonnia) ja Iiss\u00e4 96,7 kt vuonna […]<\/p>\n","protected":false},"author":95,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_crdt_document":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-987","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"featuredImage":"","authorName":"esa.aalto","term":["Blogi"],"author_url":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/?p=987","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/987","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/95"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=987"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/987\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":988,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/987\/revisions\/988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=987"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=987"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=987"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}