P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4lt\u00e4-kolumni Rantapohja-lehdess\u00e4 12.1.2023<\/p>\n
Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti luontokadosta ja sen pys\u00e4ytt\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vist\u00e4 sopimuksista. Viimeksi joulukuussa Montrealissa YK:n j\u00e4senmaat Suomi mukaan lukien hyv\u00e4ksyiv\u00e4t luontosopimuksen. Sopimuksessa sitoudutaan suojelemaan 30 % maa- ja vesialasta vuoteen 2030 menness\u00e4. Suojelualueilla vain t\u00e4ydellisesti luonnon kanssa yhteen sopiva hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6 on mahdollista. Samalla luvataan, ett\u00e4 30 % heikentyneist\u00e4 maa- ja vesialueista on ennallistamistoimien kohteena vuoteen 2030 menness\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti EU tulee tiukentamaan j\u00e4senmaita sitovat tavoitteensa YK:ssa sovitun mukaisiksi.<\/p>\n
Rantapohjan alueelle luontosopimusten toimeenpano tuo merkitt\u00e4vi\u00e4 mahdollisuuksia. Esimerkiksi alueemme kaikkien nelj\u00e4n joen tila on heikentynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti viimeisen 70 vuoden aikana ja osin jo sit\u00e4 ennen. Ennallistaminen tarkoittaa ennen kaikkea vesist\u00f6ihin huuhtoutuvien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 latvavesill\u00e4. T\u00e4ytyy ennallistaa soita, uudelleen vesitt\u00e4\u00e4 kuivattuja j\u00e4rvi\u00e4 ja rakentaa kosteikkoja. Syviksi ojiksi perattuja puroja palautetaan alkuper\u00e4isiin mutkitteleviin uomiinsa. Jokiosuuksien liettyneit\u00e4 paikkoja t\u00e4ytyy puhdistaa ja rakentaa kutusoraikoita kaloille. Uittoa varten peratuilla osuuksilla kivi\u00e4 palautetaan koskiin. Iijoella ennallistaminen tarkoittaisi my\u00f6s vaelluskalojen elinymp\u00e4rist\u00f6jen palauttamista vesivoimarakentamista edelt\u00e4neelle tasolle. Ennallistaminen ei velvoita voimalaitosten purkamista ja paluuta entiseen, mutta vesivoimarakentamisen aiheuttamat menetykset jokiluonnolle olisi korvattava ja alkuper\u00e4inen lajisto palautettava esimerkiksi juoksutuksia ja padotuskorkeuksia muuttamalla sek\u00e4 keinotekoisia ohitusuomia rakentamalla. Ennallistamisen piiriin kuuluvat my\u00f6s umpeen kasvaneet jokivarsien rantaniityt, joiden palauttaminen avaisi monia hienoja jokimaisemia.<\/p>\n
Meren rannikolla ja saarissa on runsaasti maankohoamisen my\u00f6t\u00e4 luontaisesti syntyneit\u00e4 metsi\u00e4, joiden taloudellinen arvo on v\u00e4h\u00e4inen, mutta merkitys luonnolle suuri. N\u00e4iden saaminen suojelun piiriin tekisi niist\u00e4 arvokkaita luontokohteita niin paikallisille asukkaille kuin matkailijoillekin. Ennallistamisen ohella metsien suojelu vahvistaa hiilinieluja ja siten tukee ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Suojelutavoite voidaan ajatella k\u00e4\u00e4nt\u00e4en my\u00f6s siten, ett\u00e4 70 % maa- ja vesialasta voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 edelleen tavanomaiseen talousk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Suojelukaan ei rajoita luonnon kanssa yhteen sopivaa hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kuten rajoitettua mets\u00e4styst\u00e4, kalastusta, marjastusta, ulkoilutapahtumia tai luonnonhoitoa esimerkiksi laiduntamalla. Joissain tapauksissa my\u00f6s kevyt mets\u00e4talous voi olla mahdollista.<\/p>\n
Ennallistaminen maksaa ja yksityismaiden suojelusta on maksettava t\u00e4ysi korvaus maanomistajille, mutta paikalliset eiv\u00e4t ole joutumassa maksajiksi. Rahoitusta on tulossa EU:sta ja Suomen valtio hoitaa oman osansa. Joitain kustannuksia voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 maakuntiinkin, mutta huomattavasti enemm\u00e4n saamme ty\u00f6t\u00e4 ja ennen kaikkea entist\u00e4kin vetovoimaisemman, puhtaamman ja my\u00f6s taloudellistesti tuottavamman ymp\u00e4rist\u00f6n.<\/p>\n
Esa Aalto, kaupunginvaltuutettu, maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, vihre\u00e4t<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4lt\u00e4-kolumni Rantapohja-lehdess\u00e4 12.1.2023 Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti luontokadosta ja sen pys\u00e4ytt\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vist\u00e4 sopimuksista. Viimeksi joulukuussa Montrealissa YK:n j\u00e4senmaat Suomi mukaan lukien hyv\u00e4ksyiv\u00e4t luontosopimuksen. Sopimuksessa sitoudutaan suojelemaan 30 % maa- ja vesialasta vuoteen 2030 menness\u00e4. Suojelualueilla vain t\u00e4ydellisesti luonnon kanssa yhteen sopiva hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6 on mahdollista. Samalla luvataan, ett\u00e4 30 % heikentyneist\u00e4 maa- ja vesialueista on […]<\/p>\n","protected":false},"author":95,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_crdt_document":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-682","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"featuredImage":"","authorName":"esa.aalto","term":["Blogi"],"author_url":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/?p=682","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/682","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/95"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=682"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/682\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":684,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/682\/revisions\/684"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=682"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=682"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=682"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}