Kansanedustajaehdokkaat oli kutsuttu kuuntelemaan Vientiteollisuuden tavoitteita ja keskustelemaan teollisuuden menestymiselle keskeisist\u00e4 asioista Uudelle Seurahuoneelle. Tilaisuus oli onnistunut ja her\u00e4tti paljon ajatuksia.<\/p>\n
Suomen vientiteollisuuden kasvu ei p\u00e4rj\u00e4\u00e4 EU:n keskitasoon verrattuna eik\u00e4 varsinkaan Ruotsille, jossa vienti vet\u00e4\u00e4 todella hyvin. Mit\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi tehd\u00e4 kilpailukykymme parantamiseksi? Ykk\u00f6sasia on koulutetun osaavan ty\u00f6voiman saatavuus. Suomelainen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4 on saatava kuntoon: Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaamistasoa on selke\u00e4sti nostettava ja kukaan nuori ei saa pudota koulupolulta. Osaavan ty\u00f6voiman lis\u00e4ksi tarvitaan uusia innovaatioita ja tuotekehityst\u00e4. Yliopistojen rahoitusta on nostettava, kuten my\u00f6s muuta innovaatiorahoitusta. Vahva perustutkimus luo pohjan soveltavalle tutkimukselle, jossa syntyv\u00e4t vientituotteisiin johtavat innovaatiot.<\/p>\n
Suomalainen teollisuus on maailman mittakaavassa ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisimm\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 yhdess\u00e4 ruotsalaisen teollisuuden kanssa. Suomessa kuitenkin energian tuottavuus on heikkoa. Se tarkoittaa, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4mme v\u00e4h\u00e4arvoisten tuotteiden tekemiseen paljon energiaa. T\u00e4llainen tuhlaus ei sovi nykyiseen maailmanmenoon. Vientituotteidemme jalostusastetta on pystytt\u00e4v\u00e4 nostamaan ja tehtaiden energiatehokkuutta t\u00e4ytyy parantaa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 esimerkiksi metsist\u00e4mme hakattava puu pit\u00e4isi myyd\u00e4 sellun sijaan vaikkapa puukerrostaloina. Meid\u00e4n ei kannattaisi vied\u00e4 malmeja tai metalleja, vaan valmistaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6autoja ja tuulivoimaloita. Korkean teknologian tuotteissa energian osuus on tyypillisesti pienempi kuin bulkkitavarassa. Samalla ty\u00f6llisyysvaikutus on parempi ja ymp\u00e4rist\u00f6rasitus v\u00e4h\u00e4isempi.<\/p>\n
Vientiteollisuutemme vuotuinen hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6 on 15 miljoonaa tonnia, jota tavoitellaan puolitettavaksi. Teollisuus ei kovin mielell\u00e4\u00e4n osallistuisi ilmastotoimiin eik\u00e4 energian tuottavuuden parantamiseen, koska ne vaativat investointeja ja nostavat kustannuksia lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Teollisuuden mielest\u00e4 energian on oltava halpaa eik\u00e4 siit\u00e4 saa maksaa enemp\u00e4\u00e4 veroja. Toisaalta yht\u00e4 puhtaampien tekniikoiden ja pidemm\u00e4lle jalostettujen tuotteiden kehitt\u00e4minen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa pit\u00e4isi teollisuutemme kehityksen k\u00e4rjess\u00e4 Maailman markkinoilla. Nyt tuo k\u00e4rkipaikka on menetetty mm. Ruotsille, jossa ilmastotoimet otetaan tosissaan ja sen my\u00f6t\u00e4 kehittyv\u00e4\u00e4 tekniikkaa myyd\u00e4\u00e4n paljon ulkomaille, my\u00f6s Suomeen. Voitaisiinko ajatella, ett\u00e4 meill\u00e4kin nimenomaan teollisuus vaatisi kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, jotta saataisiin vauhtia innovaatioihin ja siten synnytetty\u00e4 uudenlaista entist\u00e4 menestyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 vientiteollisuutta?<\/p>\n
Erikseen mainittiin ydinvoiman lis\u00e4\u00e4minen hyv\u00e4n\u00e4 tavoitteena teollisuuden energiatarpeen tyydytt\u00e4miseksi. Hetkinen? Suomessa on viimeisen 15 vuoden aikana sijoitettu l\u00e4hes 10 miljardia euroa ydinvoimaan, jota ei tuona aikana ole saatu tuotantoon yht\u00e4\u00e4n Wattia. Jos t\u00e4m\u00e4 sama summa olisi sijoitettu tuulivoimaan, meill\u00e4 olisi noin 10 Gigawattia eli 10\u00a0000 Megavattia tuulivoimaa ja luultavasti Maailman paras tuulivoimateollisuus, joka olisi vientiteollisuutemme veturi. Rahat ovat nyt kiinni ydinvoimalaprojekteissa ja tuulivoimalateollisuutemme on ajettu alas. Suomeen rakennettavien tuulivoimaloiden tekniikka tulee mm. tanskalaiselta Vestakselta ja voimaloiden ter\u00e4storneja laivataan Suomeen Kiinasta. Eik\u00f6 t\u00e4st\u00e4 voisi oppia mit\u00e4\u00e4n?<\/p>\n
Mets\u00e4teollisuuden kannanotot olivat mielest\u00e4ni pohjanoteeraus. Osallistujille jaetusta viiden lehtisen materiaalista nelj\u00e4 oli mets\u00e4teollisuuden mainoksia ja tavoitteita. Halvan energian lis\u00e4ksi n\u00e4iss\u00e4 tavoitteissa korostettiin metsien hakkuum\u00e4\u00e4rien kasvattamista. Teksteiss\u00e4 on jopa suoranaista valetta V\u00e4ite: \u201dAktiviinen mets\u00e4nk\u00e4ytt\u00f6 ja hoito kasvattavat hiilinieluja\u201d ei perustu tutkittuun tietoon, vaan asia on juuri p\u00e4invastoin. Metsien k\u00e4ytt\u00f6 (=hakkuut) pienent\u00e4v\u00e4t hiilinielua aina, tehd\u00e4\u00e4n hakkuut miten tahansa. Mets\u00e4teollisuus vaatii lis\u00e4ksi, ett\u00e4 hakkuutapoihin ei saisi tehd\u00e4 rajoituksia. T\u00e4ll\u00e4 viitataan avohakkuiden rajoittamiseen ja avohakkuut ovat juuri se kaikkein eniten hiilinieluja pienent\u00e4v\u00e4 tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 metsi\u00e4. Ristiriita on valtava jo tavoitteissa. Hiilinieluja halutaan kasvattaa toimimalla siten, ett\u00e4 hiilinielut pienenev\u00e4t mahdollisimman paljon. Jopa osa johtavista poliitikoistamme on mennyt t\u00e4m\u00e4n valheellista tietoa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n lobbauksen mukana harhaan eik\u00e4 tunnusta tieteellist\u00e4 tutkimusta siit\u00e4, ett\u00e4 metsiemme hiilinielut maksimoitaisiin supistamalla hakkuut mahdollisimman v\u00e4hiin.<\/p>\n
Mets\u00e4teollisuus vakuuttaa toimivansa vastuullisesti ja suojelevansa luonnon monimuotoisuutta. Kuitenkin Suomen uhanalaisista lajeista l\u00e4hes kolmannes el\u00e4\u00e4 ensisijaisesti metsiss\u00e4 ja kolmannes n\u00e4ist\u00e4 on vanhan mets\u00e4n lajeja. Jopa metsiemme yleislaji h\u00f6m\u00f6tiainen on jo \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalainen. Mets\u00e4teollisuus ei n\u00e4e t\u00e4t\u00e4 ongelmana. T\u00e4rkeint\u00e4 on ett\u00e4 puun k\u00e4ytt\u00f6 voi jatkua nykyisell\u00e4\u00e4n tai kasvaa ja siin\u00e4 sivussa nykyisenkaltaista pienimuotoista metsien suojelua voidaan jatkaa imagon pit\u00e4miseksi puhtaana.<\/p>\n
Vientiteollisuus on Suomelle t\u00e4rke\u00e4\u00e4. P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4n\u00e4 haluan olla teollisuuden puollella.\u00a0 Korkeasti koulutettuna ja ajattelevana ihmisen\u00e4 en voi tukea teollisuutemme ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteita tai siis l\u00e4hinn\u00e4 kunnollisten tavoitteiden puuttumista. Ymp\u00e4rist\u00f6tietoisuus maailmalla lis\u00e4\u00e4ntyy ja ostajat vaativat yh\u00e4 puhtaampia tuotteita. Suomella ei ole varaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 kehityksess\u00e4 j\u00e4lkeen. Teollisuuden rakenne- ja asennemuutos tarvitsee tukea. Sopivia ohjauskeinoja ovat ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisten tukien karsiminen ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 rasittavan toiminnan verottaminen nykyist\u00e4 kovemmin. N\u00e4ill\u00e4 keinoin saadaan varoja koulutukseen ja innovaatiokehityksen tukemiseen, jolloin lopulta kaikki voittavat.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kansanedustajaehdokkaat oli kutsuttu kuuntelemaan Vientiteollisuuden tavoitteita ja keskustelemaan teollisuuden menestymiselle keskeisist\u00e4 asioista Uudelle Seurahuoneelle. Tilaisuus oli onnistunut ja her\u00e4tti paljon ajatuksia. Suomen vientiteollisuuden kasvu ei p\u00e4rj\u00e4\u00e4 EU:n keskitasoon verrattuna eik\u00e4 varsinkaan Ruotsille, jossa vienti vet\u00e4\u00e4 todella hyvin. Mit\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi tehd\u00e4 kilpailukykymme parantamiseksi? Ykk\u00f6sasia on koulutetun osaavan ty\u00f6voiman saatavuus. Suomelainen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4 on saatava kuntoon: Matemaattis-luonnontieteellisten […]<\/p>\n","protected":false},"author":95,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_crdt_document":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-328","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"featuredImage":"","authorName":"esa.aalto","term":["Blogi"],"author_url":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/?p=328","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/328","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/95"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=328"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/328\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":332,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/328\/revisions\/332"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=328"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=328"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=328"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}