{"id":272,"date":"2019-02-18T16:28:59","date_gmt":"2019-02-18T14:28:59","guid":{"rendered":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/?p=272"},"modified":"2019-02-18T16:28:59","modified_gmt":"2019-02-18T14:28:59","slug":"sinista-vai-mutavellin-ruskeaa-biotaloutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/sinista-vai-mutavellin-ruskeaa-biotaloutta\/","title":{"rendered":"Sinist\u00e4 vai mutavellin ruskeaa biotaloutta"},"content":{"rendered":"<p>Kolumni Rantapohjassa 26.10.2017<\/p>\n<p>Suomessa ja my\u00f6s Oulun seudulla vannotaan nyt biotalouden nimeen. Biojalostamoiden uskotaan tuovan ty\u00f6t\u00e4 ja toimeentuloa koko maakunnan parhaaksi. Ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista vain harvat ovat huolissaan. EU:ssa v\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n edelleen metsien k\u00e4yt\u00f6n ilmastovaikutuksista ja bioenergian kest\u00e4vyyskriteereist\u00e4. Kasvavan mets\u00e4n hakkaaminen nimitt\u00e4in heikent\u00e4\u00e4 hiilinielua aina, eik\u00e4 nielu ehdi palautua ilmastonmuutoksen etenemisen kannalta kriittisess\u00e4 ajassa. Bioenergian kest\u00e4vyyskriteerit liittyv\u00e4t mm. mets\u00e4talouteen turvemailla, ja Rantapohjan levikkialueellahan turvemaita riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Jotta tavoiteltuihin hakkuum\u00e4\u00e4riin voitaisiin p\u00e4\u00e4st\u00e4, puuntuotantoa turvemailla pit\u00e4isi lis\u00e4t\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti. Se tarkoittaa enemm\u00e4n ojituksia, lannoituksia ja avohakkuita. M\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja karussa turpeessa puu nimitt\u00e4in kasvaa toivottoman hitaasti. Toiminnasta syntyv\u00e4t kiintoaine-, humus- ja ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6t vesist\u00f6ihimme ovat valtavat. Jo nyt n\u00e4emme, kuinka Kiiminki- ja Kalimenjoissa virtaa syyssateiden j\u00e4lkeen sankan ruskea kuravesi. Meille sanotaan, ett\u00e4 vesiensuojelurakenteet ovat kunnossa ja jokivarsien toiminta lakien ja lupien mukaista. N\u00e4in varmasti onkin, joten voidaan perustellusti sanoa vesist\u00f6jemme olevan ihmistoiminnan edess\u00e4 lainsuojattomia.<\/p>\n<p>Viimeisin esimerkki Oulun kaupungin toiminnasta tulee Pyyryv\u00e4issuolta Kalimenojan valuma-alueelta. Pyyryv\u00e4issuo on osittain ojittamattomana s\u00e4ilynyt suo, joko suodattaa ja puhdistaa tehokkaasti my\u00f6s yl\u00e4puolisiaan valumavesi\u00e4. Nyt Oulun kaupunki on my\u00f6nt\u00e4nyt itselleen ymp\u00e4rist\u00f6luvan ottaa suon luonnontilaisena s\u00e4ilynyt osa ylij\u00e4\u00e4m\u00e4maiden l\u00e4jitysalueeksi. Jatkossa siis sielt\u00e4kin suunnalta jokeen valuu enemm\u00e4n mutavelli\u00e4. Maanl\u00e4jitys ei varsianisesti liity biotalouteen, mutta esimerkki kuvaa, kuinka uhanalaista suoluontoamme tuhotaan s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00e4 ja vesist\u00f6ist\u00e4mme piittaamatta.<\/p>\n<p>Metsi\u00e4mme tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siten, ett\u00e4 puu saa ansaitsemansa arvon ja mets\u00e4maa tuottaa meille elint\u00e4rkeit\u00e4 ekosysteemipalveluita, kuten puhdasta rikkomattomassa sammalikossa suodattunutta vett\u00e4. Biojalostuksen ja selluteollisuuden sijaan voisimme hakata metsist\u00e4mme arvopuita varovaisilla poimintahakkuilla ja jalostaa ne taloiksi. Maailmanmarkkinoilla olisi kysynt\u00e4\u00e4 puukerrostaloillekin. Sellaisia ei vaan kurakossa kasvavasta r\u00e4k\u00e4m\u00e4nnyst\u00e4 rakenneta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kolumni Rantapohjassa 26.10.2017 Suomessa ja my\u00f6s Oulun seudulla vannotaan nyt biotalouden nimeen. Biojalostamoiden uskotaan tuovan ty\u00f6t\u00e4 ja toimeentuloa koko maakunnan parhaaksi. Ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista vain harvat ovat huolissaan. EU:ssa v\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n edelleen metsien k\u00e4yt\u00f6n ilmastovaikutuksista ja bioenergian kest\u00e4vyyskriteereist\u00e4. Kasvavan mets\u00e4n hakkaaminen nimitt\u00e4in heikent\u00e4\u00e4 hiilinielua aina, eik\u00e4 nielu ehdi palautua ilmastonmuutoksen etenemisen kannalta kriittisess\u00e4 ajassa. Bioenergian kest\u00e4vyyskriteerit liittyv\u00e4t mm. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":95,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_crdt_document":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-272","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"featuredImage":"","authorName":"esa.aalto","term":["Blogi"],"author_url":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/?p=272","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/272","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/95"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=272"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/272\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":273,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/272\/revisions\/273"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=272"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=272"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=272"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}