11.12.2017<\/p>\n
Esit\u00e4mme, ett\u00e4 Oulussa tehd\u00e4\u00e4n selvitys Merikosken vapauttamisen mahdollisuuksista ja taloudellisista vaikutuksista pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Lis\u00e4ksi esit\u00e4mme, ett\u00e4 suistovisioty\u00f6n yhteydess\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 vaihtoehtona visio vapaana virtaavan Merikosken mahdollisuuksista havainnekuvineen.<\/p>\n
Oulu on syntynyt nykyiselle paikalleen Oulujoen ja Merikosken ansiosta. Joki toimi kulkureittin\u00e4 ja Merikoski tarjosi l\u00e4hes ehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti lohta ja muuta kalaa ihmisten sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi. Merikoskesta pyydetty lohisaalis on parhaimpina vuosina ollut useita kymmeni\u00e4 tonneja. Lohen ja muiden vaelluskalojen nousu Oulujokeen p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 1948 Merikosken voimalaitoksen valmistuessa. Samalla kosken alajuoksu j\u00e4i kuivaksi kivikoksi, johon rakennettiin my\u00f6hemmin kauneuspadot kes\u00e4aikaisen vesipinnan yll\u00e4pit\u00e4miseksi. Merikosken valjastaminen s\u00e4hk\u00f6ntuotantoon oli sotien j\u00e4lkeen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, jotta teollistuvan kaupungin s\u00e4hk\u00f6ntarve pystyttiin tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Viime vuosisadan puoliv\u00e4liss\u00e4 suurin osa Suomen s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 tuotettiin vesivoimalla.<\/p>\n
Nyky\u00e4\u00e4n Merikosken 39 Megawatin voimalaitos tuottaa vesitilanteesta riippuen vuosittain noin 250 GWh s\u00e4hk\u00f6\u00e4 kattaen 0,07 % Suomen energiantarpeesta ja 1,3 % Suomen vesivoimakapasiteetista ja noin 10 % Oulun Energian myym\u00e4st\u00e4 s\u00e4hk\u00f6st\u00e4. Voimalaitos tuottaa Oulu-konsernille tuloja joitakin miljoonia euroja vuodessa.<\/p>\n
Merikosken valjastaminen s\u00e4hk\u00f6ntuotantoon kuitenkin haittaa merkitt\u00e4v\u00e4sti alueen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 muulla tavoin. Haittapuolia ovat koskiekosysteemin t\u00e4ydellinen tuhoutuminen, Oulujoen lohen ja muiden vaelluskalakantojen h\u00e4vi\u00e4minen, kosken virkistysk\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksien kaventuminen ja hallitseva maank\u00e4ytt\u00f6 parhaalla alueella keskell\u00e4 kaupunkirakennetta. Voimalaitoksen rakenteiden (alakanava, laitosrakennus, s\u00e4hk\u00f6asema, patorakenteet, yl\u00e4kanava ja yl\u00e4allas) vaatima maa-ala on noin 10 hehtaaria. Oulujoen pinta on luontaista tasoa korkeammalla Madekoskelle asti, mik\u00e4 haittaa rantojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Lis\u00e4ksi voimalaitoksen tarvitsemat s\u00e4hk\u00f6linjat pirstovat Tuiraa ja useita muita kaupunginosia ollen maank\u00e4yt\u00f6n kehitt\u00e4misen esteen\u00e4 ja maisemahaittana. Voimalaitoksen maank\u00e4yt\u00f6n arvo on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymmeni\u00e4 miljoonia, jopa yli 100 miljoonaa euroa.<\/p>\n
Vapaana kuohuva koski olisi aivan ainutlaatuinen maisema eurooppalaisen kaupungin keskustassa. Luonnollinen koskimaisema todenn\u00e4k\u00f6isesti nostaisi merkitt\u00e4v\u00e4sti maan arvoa suistossa sek\u00e4 Oulujoen varressa pitk\u00e4lle yl\u00e4virtaan ja jopa koko kaupungin alueella.<\/p>\n
Kalastusmatkailun suosio on kasvussa. Miss\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan ole mahdollista harrastaa villin lohen koskikalastusta keskell\u00e4 kaupunkia helposti saavutettavassa paikassa hyvien matkailu- ja viihdepalveluiden l\u00e4hell\u00e4. Muita kosken tarjoamia matkailumahdollisuuksia olisivat mm. koskenlasku esim. tervaveneill\u00e4 ja koskimelonta. Vapaa koski olisi matkailun\u00e4ht\u00e4vyys jo sin\u00e4ns\u00e4, sill\u00e4 vastaavia ei Suomessa en\u00e4\u00e4 ole. Merikoski voisi olla merkitt\u00e4v\u00e4 vetovoimatekij\u00e4, Oulun matkailuvaltti ja kymmenien miljoonien eurojen tulonl\u00e4hde.<\/p>\n
Monissa maissa vanhoja patoja on jo alettu purkaa systemaattisesti. Suomessa patojen purkaminen on kuitenkin toistaiseksi l\u00e4htenyt hitaasti liikkeelle hitaasti. Oululla olisikin nyt erinomainen mahdollisuus ottaa johtoasema ja suunnan n\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n rooli koskien vapauttamisessa ja koko Euroopan koskip\u00e4\u00e4kaupunkina. Merikosken vapauttamisen positiiviset vaikutukset ulottuisivat niin laajalle, ett\u00e4 projektiin olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti saatavissa merkitt\u00e4v\u00e4sti ulkopuolista rahoitusta.<\/p>\n
Taloudellisten vaikutusten osalta tulisi selvitt\u00e4\u00e4 huolellisesti nykyarvoon diskontatut kassavirtalaskelmat s\u00e4hk\u00f6ntuotannon s\u00e4\u00e4t\u00f6energia mukaan lukien vaikutusten osalta. Samat kassavirtalaskelmat tulisi selvitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneen matkailun, maank\u00e4yt\u00f6n mahdollisuuksien ja kaupungin parantuneen vetovoiman osalta ja verrata niit\u00e4 energian tuotannon kassavirtoihin yhdess\u00e4 purkukustannuksien ja joen ennalleen uudistamiskustannusten kanssa.<\/p>\n
<\/p>\n
jatkoaloite huonon vastauksen j\u00e4lkeen<\/p>\n
14.5.2018<\/p>\n
Haetaan ulkopuolista rahoitusta Merikosken padon avaamisen selvitt\u00e4miseen ja toteutetaan selvitys mahdollisesti saatavan
\nraham\u00e4\u00e4r\u00e4n mahdollistamassa laajuudessa. Vastauksessaan Merikosken padon avaamista koskeneeseen valtuustoaloitteeseen
\nkaupunginhallitus osoittaa useita yksityiskohtia, jotka vaatisivat lis\u00e4selvityksi\u00e4. N\u00e4it\u00e4 selvityksi\u00e4 ei kuitenkaan jostain syyst\u00e4
\nhaluttu tehd\u00e4. Patojen purkamisen vaikutuksia on tarkasteltu esimerkiksi julkaisussa Dam Removal:
\nCase Studies on the Fiscal, Economic, Social, and Environmental Benefits of Dam Removal (2016)<\/p>\n