Miksi tulla Ouluun?<\/p>\n
Suomi on saanut vastik\u00e4\u00e4n kaksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 tunnustusta matkailumaana. Ensin Lonely Planet valitsi Suomen vuoden 2017 kolmanneksi parhaaksi matkailukohteeksi maailmassa ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen National Geograhic Traveller nosti Suomen 21 parhaan matkailukohteen joukkoon.<\/p>\n
Mik\u00e4 n\u00e4ille tunnustuksille on yhteist\u00e4? Ulkomaiset arvioijat ovat olleet harvinaisen yksituumaisia: Suomalainen luonto ja kokemukset luonnossa, erityisesti kansallispuistot ja mets\u00e4n hiljaisuus.<\/p>\n
Mik\u00e4li mietit\u00e4\u00e4n ihan tosissaan sit\u00e4, mit\u00e4 erityist\u00e4 annettavaa Oululla voisi olla ulkomaiselle matkailijalle, niin vastaus tuskin l\u00f6ytyy esimerkiksi huvipuistoista, kylpyl\u00f6ist\u00e4 tai moottorinp\u00e4rin\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole merkityksett\u00f6mi\u00e4 \u2013 ei pid\u00e4 v\u00e4heksy\u00e4 tyylitietoisesti toteutettujen viihdekeskusten merkityst\u00e4 silloin, kun ne on viel\u00e4 sijoitettukin j\u00e4rkev\u00e4sti \u2013 mutta niiden merkitys rajoittuu alueelliselle tasolle.<\/p>\n
Vai kuvitellaanko oikeasti, ett\u00e4 vaikkapa pariisilainen matkailija tulisi t\u00e4nne Kalevala-aiheisen huvipuiston vuoksi?<\/p>\n
Kyll\u00e4 Oulunkin ensisijainen valttikortti on luonto. Kaupungin sijainti on edullinen. Kuten liminkalaisen luontomatkailuyritys Finnaturen sadat lintumatkailijat osoittavat, Oulu on helpoin paikka Euroopassa tulla tutustumaan pohjoisen taigamets\u00e4n erikoisuuksiin.<\/p>\n
Ainutlaatuista maailmassa ovat my\u00f6s pohjoispohjalaiset suot sek\u00e4 alava maannousemisrannikko Liminganlahtineen ja Hailuotoineen.<\/p>\n
Oulu tarvitsisi omat el\u00e4inkasvonsa. T\u00e4ss\u00e4 omat ehdotukseni:<\/p>\n
Oulussa ainutlaatuista on se, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 voisi pienell\u00e4 ponnistuksella el\u00e4\u00e4 kuteva meritaimenkanta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 keskell\u00e4 kaupunkia \u2013 Ainolanpuistossa.<\/p>\n
Viime kes\u00e4n\u00e4 oli jo l\u00e4hell\u00e4, ett\u00e4 uhanalainen ja eurooppalaisittain harvinainen valkoselk\u00e4tikka olisi pesinyt alle kolmen kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Toripolliisista Hietasaaren sadunomaisessa rantamets\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Kolmanneksi symboliel\u00e4imeksi esit\u00e4n Sanginjoen naavakuusikon puup\u00f6kkel\u00f6ksi naamioinutta palavakatseista lapinp\u00f6ll\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Mik\u00e4li Oulu haluaa olla eurooppalainen kulttuurikaupunki, kaupunki tarvitsee oman historiallisen tarinansa. Seh\u00e4n sill\u00e4 onneksi jo on Toppilansalmen, Hietasaaren ja tervakaupan muodossa, kunhan n\u00e4it\u00e4 tarinoita vain ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kunnolla.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi Oulu tarvitsee omaleimaisen ruohonjuuritasolta ponnistavan kulttuuritarjonnan, josta siit\u00e4kin on jo aihioita: lasten ja nuorten elokuva- ja teatterifestivaalit, Titta p\u00e5 Tuira, Ilmakitaran MM, Valve, Kulttuuribingo ja monia muita<\/p>\n
Mist\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 ei kuitenkaan ole nostamaan Oulua kansainv\u00e4liseen tietoisuuteen ilman luontoa.<\/p>\n
Oulun kaupunginvaltuusto p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 12.12. Oulun ikioman valttikortin, Sanginjoen ulkomets\u00e4n k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6s m\u00e4\u00e4rittelee osaltaan sit\u00e4 onko Oulusta oikeaksi matkailukaupungiksi.<\/p>\n
<\/p>\n
Esa Aalto, Oulu<\/p>\n
(Julkaistu Kalevassa 26.11.2016)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Miksi tulla Ouluun? Suomi on saanut vastik\u00e4\u00e4n kaksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 tunnustusta matkailumaana. Ensin Lonely Planet valitsi Suomen vuoden 2017 kolmanneksi parhaaksi matkailukohteeksi maailmassa ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen National Geograhic Traveller nosti Suomen 21 parhaan matkailukohteen joukkoon. Mik\u00e4 n\u00e4ille tunnustuksille on yhteist\u00e4? Ulkomaiset arvioijat ovat olleet harvinaisen yksituumaisia: Suomalainen luonto ja kokemukset luonnossa, erityisesti kansallispuistot ja mets\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":95,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_crdt_document":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-160","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"featuredImage":"","authorName":"esa.aalto","term":["Blogi"],"author_url":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/?p=160","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/160","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/95"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=160"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/160\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":161,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/160\/revisions\/161"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=160"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=160"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=160"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}