Kun puhutaan energiaremontista tai energiapolitiikan t\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4, tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6nkulutusta vastaava s\u00e4hk\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 tuotettaisiin t\u00e4ysin uusiutuvilla energianl\u00e4hteill\u00e4. Energiapolitiikassa tarvittaisiin kuitenkin aivan oikea t\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6s. Nyt nimitt\u00e4in s\u00e4hk\u00f6ntuotanto mitoitetaan, ja jatkossakin pyrit\u00e4\u00e4n mitoittamaan, ennustetun s\u00e4hk\u00f6nkulutuksen mukaan. T\u00e4m\u00e4 johtaa kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n tilanteeseen, koska s\u00e4hk\u00f6ntuotanto on aina ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallista ja uusiutuva energia voi jossain tapauksissa olla jopa viel\u00e4 uusiutumatontakin haitallisempaa.<\/p>\n
Niinp\u00e4 ainoa oikea t\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6s olisi siirty\u00e4 tuottamaan s\u00e4hk\u00f6\u00e4 vain sen verran, mit\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta kest\u00e4v\u00e4sti pystyt\u00e4\u00e4n tuottamaan. S\u00e4hk\u00f6nkulutus pit\u00e4isi sitten mitoittaa tuotannon mukaan. Meill\u00e4 Suomessa olisi aivan valtavasti s\u00e4hk\u00f6ns\u00e4\u00e4st\u00f6potentiaalia, jos vain olisi tarve s\u00e4hk\u00f6nkulutuksen v\u00e4hent\u00e4miselle. Valtaosa kotitalouksien s\u00e4hk\u00f6nkulutuksesta menee huoneistojen ja veden l\u00e4mmitykseen, mik\u00e4 on nykyaikana tarpeetonta. L\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 voidaan muutenkin. Vastaavasti teollisuus tuhlaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4 paitsi tehottomissa prosesseissa, my\u00f6s erilaisten el\u00e4miselle tarpeettomien turhakkeiden valmistukseen. Lis\u00e4ksi meill\u00e4 on kaikenlaisia huvittelulaitoksia, joita ilman tulisimme aivan hyvin toimeen. Eik\u00f6 olisikin mukava v\u00e4lill\u00e4 talvipakkasilla s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4 ja katsoa kiekkomatsia ulkoj\u00e4\u00e4ll\u00e4?<\/p>\n
Miten sitten s\u00e4hk\u00f6\u00e4 pit\u00e4isi ja ei pit\u00e4isi tuottaa? Suomessa ollaan melko yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6ntuonnista Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon, kuten my\u00f6s hiili-, \u00f6ljy- ja maakaasuvoimaloista. Kotimaisen turpeen energiak\u00e4ytt\u00f6 on ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta monihaitallisinta, ja siit\u00e4 on luovuttava joka tapauksessa viimeist\u00e4\u00e4n l\u00e4hivuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n
Ydinvoima jakaa mielipiteit\u00e4. Se olisi muuten hyv\u00e4, mutta kun ensinn\u00e4kin se ei ole kannattavaa ilman valtion tukia (eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes tukien kanssa). Jo itse voimaloiden rakentamiseen liittyy tukia, mutta merkitt\u00e4vin tuki on valtion takaus onnettomuuksien varalta. Ydinvoimaloilta ei nimitt\u00e4in vaadita vakuutuksia, joilla katettaisiin mahdollisen onnettomuuden kustannukset. Voimayhti\u00f6 vastaa kustannuksista vain omaisuudellaan, joka TVO:n ja Fennoivoman kohdalla on huonoimmassa tapauksessa vain onnettomuudessa tuhoutunut reaktori. N\u00e4in ollen kustannukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t kokonaan valtion maksettaviksi. Jos onnettomuuden riski olisi nolla, vakuutusyhti\u00f6t varmaan olisivat halukkaita vakuuttaman voimalat. Totuus on kuitenkin se, ett\u00e4 ydinvoimaloille ei kukaan myy vakuutuksia, koska riski j\u00e4ttitappioihin olisi liian suuri. Sama valtion takaus koskee ydinj\u00e4tteen varastointia ja h\u00e4vitt\u00e4mist\u00e4. Ydinj\u00e4terahastoon ker\u00e4t\u00e4\u00e4n varoja, mutta mik\u00e4\u00e4n ei takaa sit\u00e4, ett\u00e4 ne varat riitt\u00e4isiv\u00e4t alkuunkaan satoja tuhansia vuosia vaarallisena s\u00e4ilyv\u00e4n j\u00e4tteen k\u00e4sittelyyn. Olkiluodon Onkalon turvallisuudesta on aivan aiheellisesti esitetty vakavia ep\u00e4ilyj\u00e4. On hyvin mahdollista, ett\u00e4 luolaston kaivamiseen ja loppusijoituksen suunnitteluun k\u00e4ytetyt miljoonat ovat menneet t\u00e4ysin hukkaan ja ydinj\u00e4teongelma j\u00e4\u00e4 seuraavien sukupolvien k\u00e4siin.<\/p>\n
Sitten meill\u00e4 on vesivoimaa, jota monet pit\u00e4v\u00e4t puhtaana energiana. Jopa Vihre\u00e4t puhuvat olemassa olevien vesivoimaloiden tehonnostoista. Suomalaisen vesivoiman ekologisuus vastaa kuitenkin l\u00e4hinn\u00e4 ekokatastrofia ja vihreys on s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n myrkynvihre\u00e4\u00e4. Suurista joistamme vain rajalla virtaava Tornionjoki on s\u00e4\u00e4stynyt rakentamiselta. Muut joet on muutettu sarjaksi per\u00e4kk\u00e4isi\u00e4 patoja ja tekoaltaita. Suurin jokemme Kemijoki oli maailman paras lohijoki, kunnes Kemiss\u00e4 saksalaisten r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n sillan tilalle rakennettiin Isohaaran pato ja voimala vuonna 1949. Kemijoen vesist\u00f6n t\u00e4ystuho viimeisteltiin rakentamalla Luiro-jokeen pato Lokan kohdalle, jolla k\u00e4\u00e4nnettiin Luiron vedet Lokan ja Porttipahdan tekoj\u00e4rvien kautta Kitiseen. Kitisest\u00e4 ja Kemijoesta tehtiin sarja per\u00e4kk\u00e4isi\u00e4 voimalaitospatoja ja tekoaltaita Luiron j\u00e4\u00e4dess\u00e4 l\u00e4hes kuivaksi. Kemijoessa koskia j\u00e4i vain Sieril\u00e4n ja Vanttauskosken v\u00e4lille, jotka nekin ovat uhattuina Sieril\u00e4n voimalaitoshankkeen vuoksi. Kemijoen j\u00e4lkeen tuhottiin viel\u00e4 Iijoki, josta olen kirjoittanut erillisen blogin. Muut jokemme oli padottu jo aikaisemmin. Onneksi nyt aletaan viimein ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vesivoimalapatojen haitallisuus ja pienimpien patojen purkamista suunnitellaan jo monissa paikoissa. Valitettavasti kuitenkin sek\u00e4 patojen ja voimaloiden hy\u00f6dyt ett\u00e4 niiden haitat kasvavat voimaloiden koon mukana. Niinp\u00e4 aiemmassa blogissa kirjoittamani Iijokivisio olisi ainoa oikea visio kaikilla joillamme. Suomen vesivoiman hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja voisi lopuksi verrata siten, ett\u00e4 Suomessa vesivoimaloista saadaan s\u00e4hk\u00f6\u00e4 Norjan kolmen suurimman vesivoimalaitoksen tuotannon verran, ja sit\u00e4 varten on t\u00e4ytynyt tuhota koko jokiluontomme.<\/p>\n
J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t aurinko-, tuuli-, \u00a0ja biovoimalat. Biovoimaloista ja metsien j\u00e4rkev\u00e4st\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 voisin kirjoittaa oman bloginsa. Todettakoon t\u00e4ss\u00e4 vain, ett\u00e4 pieness\u00e4 mittakaavassa s\u00e4hk\u00f6n- ja l\u00e4mm\u00f6n yhteistuotanto biomassasta on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, suuressa mittakaavassa ei. Aurinkopaneeleita kannattaisi asentaa kaikki katot t\u00e4yteen, mutta niidenkin valmistamisella on ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksensa. Toisaalta Suomessa keskener\u00e4isess\u00e4 ydinvoimassa kiinni olevilla 10 miljardin euron investoinneilla olisi saatu 10 000 MW aurinkopaneeleita. Tuulivoimaloiden rakentamisessa oleellista on ymp\u00e4rist\u00f6n huomiointi voimaloiden sijoittelussa. Sopivia paikkoja l\u00f6ytyisi varmasti paljon, jos lopetettaisiin tolkuton kilpajuoksu sy\u00f6tt\u00f6tariffien per\u00e4ss\u00e4 ja suunniteltaisiin tuulivoimarakentaminen yhteiskunnan ja ymp\u00e4rist\u00f6n kokonaisedun mukaisesti.<\/p>\n
Tuuli- ja aurinkos\u00e4hk\u00f6n tuotanto ei ole tasaista, joten s\u00e4hk\u00f6verkossa tarvitaan s\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4. Pelk\u00e4st\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00f6voimasta puhuminen on harhaanjohtavaa, koska ennenkaikkea kulutusta pit\u00e4isi s\u00e4\u00e4dell\u00e4 tuotannon mukaan. S\u00e4\u00e4t\u00f6voimana toki voivat toimia esim. vanhoihin kaivoksiin rakennettavat pumppuvoimalat. Pyh\u00e4joelle suunnitteilla olevan pumppuvoimalan s\u00e4\u00e4t\u00f6teho olisi 200 MW \/ koneisto ja koneistoja voidaan asentaa useampia. Oleellista on kuitenkin s\u00e4hk\u00f6n kulutuksen s\u00e4\u00e4t\u00e4minen. Monet s\u00e4hk\u00f6laitteethan ovat sellaisia, ettei ole niin suurta v\u00e4li\u00e4, milloin ne ovat p\u00e4\u00e4ll\u00e4. \u00c4lykk\u00e4iss\u00e4 s\u00e4hk\u00f6verkoissa laitteet, ihmiset, teollisuuslaitokset ja s\u00e4hk\u00f6verkot kommunikoivat kesken\u00e4\u00e4n ja kulutus s\u00e4\u00e4tyy tuotannon mukaan l\u00e4hes huomaamatta.<\/p>\n
Kaikki t\u00e4m\u00e4 tietysti maksaa ja nostaisi s\u00e4hk\u00f6n hinnan pilviin. Mutta, ett\u00e4 sitten? Nyt k\u00e4yt\u00e4mme halpaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4 velaksi, kun tuhoamme s\u00e4hk\u00f6ntuotannolla luontomme ja j\u00e4t\u00e4mme j\u00e4tteet lastemme huolehdittaviksi. Olisiko aivan mahdoton ajatus pyrki\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n seuraaville sukupolville elinkelpoinen Suomi, jossa voitaisiin el\u00e4\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4kin aikav\u00e4lill\u00e4 kest\u00e4v\u00e4sti? S\u00e4hk\u00f6n hinnan nousu ei sit\u00e4paitsi olisi ollenkaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n huono asia. Sen my\u00f6t\u00e4 energiatehokkuusinvestoinneista tulisi kannattavia, mik\u00e4 toisi merkitt\u00e4v\u00e4sti kotimaisia ty\u00f6paikkoja ja kannustaisi suomalaisiin innovaatioihin. Tulevaisuuden maailmassa energiatehokkuus on ns. megatrendi. Miss\u00e4 energiatehokkuus ja \u00e4lykk\u00e4\u00e4t s\u00e4hk\u00f6verkot osataan, siell\u00e4 menestyt\u00e4\u00e4n ja sielt\u00e4 myyd\u00e4\u00e4n osaamista kaikkialle. Miksi tulevaisuuden menestyj\u00e4 ei voisi olla Suomi?<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kun puhutaan energiaremontista tai energiapolitiikan t\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4, tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6nkulutusta vastaava s\u00e4hk\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 tuotettaisiin t\u00e4ysin uusiutuvilla energianl\u00e4hteill\u00e4. Energiapolitiikassa tarvittaisiin kuitenkin aivan oikea t\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6s. Nyt nimitt\u00e4in s\u00e4hk\u00f6ntuotanto mitoitetaan, ja jatkossakin pyrit\u00e4\u00e4n mitoittamaan, ennustetun s\u00e4hk\u00f6nkulutuksen mukaan. T\u00e4m\u00e4 johtaa kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n tilanteeseen, koska s\u00e4hk\u00f6ntuotanto on aina ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallista ja uusiutuva energia voi jossain tapauksissa olla jopa viel\u00e4 uusiutumatontakin haitallisempaa. Niinp\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":95,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_crdt_document":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-117","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"featuredImage":"","authorName":"esa.aalto","term":["Blogi"],"author_url":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/?p=117","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/95"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=117"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":118,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117\/revisions\/118"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=117"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=117"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=117"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}