Olipa kerran Iijoki, Suomen parhaita lohijokia. Joesta ja sen edustan merialueelta nousi valtavasti suuria lohia, jotka antoivan elannon ammattikalastajille ja ruokaa jokivarren asukkaiden p\u00f6ytiin. Lohenpoikasten, smolttien, l\u00e4hdetty\u00e4 synnynpaikoistaan Iijoen koskista liikkeelle kohti merta oli niit\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 joen pinta n\u00e4ytti kiehuvan. Lohien ja muiden vaelluskalojen nousu Iijokeen katkesi vuonna 1961 valmistuneeseen Pahkakosken voimalaitokseen. Sit\u00e4 seurasivat Haapakosken, Kierikin, Maalismaan ja Raasakan voimalaitokset. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen 60 km jokea ja 94 metrin pudotuskorkeuden verran koskia oli muutettu per\u00e4kk\u00e4isiksi patoaltaiksi. Voimalaitosten maksimiteho on 213 MW ja vuotuinen s\u00e4hk\u00f6ntuotanto keskim\u00e4\u00e4rin noin 865 GWh, mik\u00e4 on alle prosentti Suomen s\u00e4hk\u00f6ntarpeesta.<\/p>\n
Alunperin suunnitelmana oli rakentaa Iijokeen viel\u00e4 Siuruan tekoallas, keskijuoksun voimalaitokset ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 Kuusamon Kitkan vedet kulkemaan n\u00e4iden voimalaitosten kautta. Helmikuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1987 voimaan tullut koskiensuojelulaki kuitenkin pys\u00e4ytti rakentamisen ja Iijoki j\u00e4i nykytilaansa.<\/p>\n
Nyt Siuruan altaan nimi on vaihtunut Kollajan altaaksi, mutta se on edelleen paitsi koskiensuojelulain vastainen, my\u00f6s luonnonsuojelulain, vesilain ja EU:n vesipuite- ja luontodirektiivien vastainen. Lis\u00e4ksi altaasta tehty ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten\u00a0arvionti on puutteellinen eli YVA-lain vastainen. Kaikesta huolimatta Pohjolan voima vie hanketta sinnik\u00e4\u00e4sti eteenp\u00e4in ja on saanut lobattua taakseen monien poliitikkojen tuen, mukaan lukien Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju. Kiista on jo k\u00e4rjist\u00e4nyt pahoin Pudasj\u00e4rvel\u00e4isten v\u00e4lej\u00e4 ja vienyt Pudasj\u00e4rvelt\u00e4 paitsi perhokalastuksen MM-kisat my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4n rahoituksen jokiluonnon kunnostamiseksi. Kollajan altaalla on edess\u00e4\u00e4n kuitenkin viel\u00e4 niin paljon esteit\u00e4, ett\u00e4 taistelu ja sen my\u00f6t\u00e4 Pudasj\u00e4rvel\u00e4isten k\u00e4rsimys voivat jatkua pahimmillaan vuosikymmenet.<\/p>\n
T\u00e4h\u00e4n liittyen Pohjois-Pohjanmaan liitto on parhaillaan valmistelemassa Iijoki-visiota. Kaunis tarkoitus olisi sitouttaa kaikki asianosaiset tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 Iijoen hyv\u00e4ksi. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Pauli Harjun johtaman maakuntaliiton projekti on kuitenkin Kollaja-visio eli pyrkii\u00a0sitouttamaan\u00a0vastustajatkin Kollaja-hankkeeseen. Oikeasti nimitt\u00e4in muiden tavoitteiden yhdist\u00e4minen tekoaltaan ja voimalaitoksen rakentamiseen on t\u00e4ysin mahdotonta.<\/p>\n
Osana Iijoen tulevaisuuden suunnitelmaa on suunniteltu kalateit\u00e4 ja voimalaitosten ohitusuomia, jotta vaelluskalat p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t merelt\u00e4 keski- ja yl\u00e4juoksun koskille lis\u00e4nntym\u00e4\u00e4n. Vaikka kalatiet rakennettaisiinkin, tulee ensimm\u00e4isen\u00e4 ongelmaksi, miten saada kalat nousemaan portaita ohi viiden voimalaitoksen ja uimaan viiden patoaltaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n seuraaville portaille. Vaikka t\u00e4m\u00e4 onnistuisikin ja kalat p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t\u00a0koskiin lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n, tulee eteen viel\u00e4 suurempi ongelma: Poikasten pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 jotenkin mereen kasvamaan. Virran mukana ne kuitenkin ajautuisivat voimalaitosten turbiineihin ja murskautuisivat kalajauhoksi. Lis\u00e4ksi merkitt\u00e4v\u00e4 osa alkuper\u00e4isist\u00e4 kalojen kutualueista on hukutettuna patoaltaiden pohjissa. Voimalaitosten ohi pit\u00e4isi siis rakentaa kunnolliset ohitusuomat ohjureineen my\u00f6s poikasille ja niihin juoksuttaa riitt\u00e4v\u00e4sti vett\u00e4. Niinp\u00e4 vaelluskalojen palauttamisyritys t\u00e4ll\u00e4 tavalla tulisi hyvin kalliiksi ja onnistumismahdollisuuksia ei voi miss\u00e4\u00e4n tapauksessa pit\u00e4\u00e4 varmana.<\/p>\n
Iijoki-vision pit\u00e4isikin olla aivan toisenlainen. Viiden voimalaitoksen s\u00e4hk\u00f6ntuotanto vastaa noin 90 nykyaikaista tuulis\u00e4hk\u00f6turbiinia. Vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4 s\u00e4hk\u00f6\u00e4 voitaisiin s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4, jos 18 %\u00a0Suomen s\u00e4hk\u00f6l\u00e4mmitteisist\u00e4 omakotitaloista vaihtaisi maal\u00e4mp\u00f6\u00f6n. Vesivarastoaltaan puuttuessa Iijoen vesivoimalat eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n toimi kunnolla s\u00e4\u00e4t\u00f6voimana, vaan tuottavat s\u00e4hk\u00f6\u00e4 sen mukaan, miten vett\u00e4 virtaa. Siten ei pit\u00e4isi olla ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 paras vaihtoehto Iijoen tulevaisuudelle olisi purkaa alajuoksun viisi voimalaitosta ja palauttaa joki koskineen virtaamaan alkuper\u00e4iseen uomaansa. Vapaasti ilman voimalaitospatoja ja tekoaltaita virtaava Iijoki tuottaisi kalaa sek\u00e4\u00a0Per\u00e4meren\u00a0ammattikalastajille ett\u00e4 jokivarren virkistyskalastajille. Joesta saatava taloudellinen hy\u00f6ty j\u00e4isi n\u00e4in paikallisten hyv\u00e4ksi, mutta ennekaikkea vapaa joki koskineen olisi nykyaikana merkitt\u00e4v\u00e4 seudullinen vetovoimatekij\u00e4. Samaan Iijokivisioon tuulisi\u00a0liitt\u00e4\u00e4\u00a0my\u00f6s vedenlaadun parantaminen ja tulvien hallinta, jotka toteutettaisiin lopettamalla turpeen kaivuu Iijoen vesist\u00f6alueella ja aloittamalla ojitettujen soiden palauttaminen luonnontilaan.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4kin visiossa pienimuotoinen s\u00e4hk\u00f6ntuotanto Iijoella olisi mahdollista. Vesis\u00e4hk\u00f6h\u00e4n on uusiutuvaa ja siten yksi tapa tuottaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4 ilman hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Voimalat vaan pit\u00e4isi toteuttaa siten, etteiv\u00e4t ne merkitt\u00e4v\u00e4sti h\u00e4iritse jokiluonnon hyv\u00e4\u00e4 ekologista tilaa. T\u00e4m\u00e4 on mahdollista siten, ett\u00e4 joen luontaisesta virtaamasta osa ohjataan vaikkapa tarpeen mukaan s\u00e4\u00e4t\u00f6voimaksi voimalaitoksiin, kunhan luonnonuoman vesim\u00e4\u00e4r\u00e4 s\u00e4ilyy kaloille ja muulle vesiluonnolle riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Olipa kerran Iijoki, Suomen parhaita lohijokia. Joesta ja sen edustan merialueelta nousi valtavasti suuria lohia, jotka antoivan elannon ammattikalastajille ja ruokaa jokivarren asukkaiden p\u00f6ytiin. Lohenpoikasten, smolttien, l\u00e4hdetty\u00e4 synnynpaikoistaan Iijoen koskista liikkeelle kohti merta oli niit\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 joen pinta n\u00e4ytti kiehuvan. Lohien ja muiden vaelluskalojen nousu Iijokeen katkesi vuonna 1961 valmistuneeseen Pahkakosken voimalaitokseen. Sit\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":95,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_crdt_document":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-113","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"featuredImage":"","authorName":"esa.aalto","term":["Blogi"],"author_url":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/?p=113","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/95"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=113"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":127,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113\/revisions\/127"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=113"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=113"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/henkilot.vihreat.fi\/esa.aalto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=113"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}