Yleinen väite tuntuu olevan, että poliitikot ovat vieraantuneet tavallisten ihmisten elämästä eivätkä ymmärrä päätösten merkitystä ihmisten arkeen. Teema tuli esille myös SuomiAreenan keskustelussa, jossa kansanedustajat kertoivat, joidenkin mielestä ehkä itsestäänselvyyden, että eduskunnassa on edustus tavallisista ihmisistä, joita koskee samat asiat kuin ketä tahansa muita ihmisiä. Eduskunnan kuppilassa on kuulemma itketty taloudellisia tappioita, ajattelemattomuuksissa tehtyjä takauksia tai mitä tahansa kodin murheita.

Toisaalta sekä oma kokemukseni että havaintojeni perusteella monia häiritsee, ainakin paikallispolitiikassa juuri päättäjien tavanomaisuus. ”Mitä sinäkin luulet tietävästi taloudesta”, raivosi eräs kuntalainen minulle tavattuaan minut vaalityötä tekemässä ennen kuntavaaleja. Hän ei ollut ainoa palautteen antaja enkä minä ainoa palautteen saaja, moni ehdokkaana ollut tunnistanee itsensä samasta tilanteesta.

Edustuksellinen demokratia tarkoittaa sitä, että kansa valitsee päättäjät keskuudestaan luottamustehtäviin. Tehtävän hoito ei edellytä erityistä koulutusta niin sanottu elämänkoulu riittää. Monen epäilykset heräävät, voiko sellaiselta pohjalta tehdä oikeita päätöksiä.

Empatiakyky kasvaa kokemuksien myötä. Rikkaaksi syntyneen on vaikea ymmärtää miltä tuntuu elää köyhänä. Lapseton ei ehkä ymmärrä kaikkia lapsiperheen ongelmia. Kukaan ei voi kokea kaikkea, onneksi myös oman kokemusmaailman ulkopuolisista asioista voi ottaa selvää. Kunnallisessa päätöksenteossa on ennen kaikkea kysymys arvoista, kenen etu on ensisijainen, kun resurssit niukkenevat ja on yhä vähemmän sitä mistä jakaa.

Kunnallisessa päätöksenteossa päätetään muun muassa koulujen resursseista, päivähoidon oikeutuksesta, veroista ja maksuista. Siitä mikä on kenenkin mielestä oikeudenmukaista ja kohtuullista. Sellaiset päättäjät millaiset kuntalaiset on muuttunut joidenkin kuntalaisten suussa muotoon tyhmä kansa tyhmät päättäjät, vaikka edustuksellisen demokratian perusajatus on se, että kuka tahansa voi osallistua päätöksentekoon.

Kaikkea ei pidä jättää vaaleilla valittujen päättäjien käsiin. Valtuuston on pidettä huolta siitä, että kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunnan asukkailla on muun muassa oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Kunnan puolelta aloitteentekijälle pitää ilmoittaa mihin toimenpiteisiin aloitteen johdosta on ryhdytty. Kuntalaisaloitteen tekeminen Porissa on muuttunut entistä helpommaksi nyt, kun Pori on liittynyt mukaan kuntalaisaloite.fi sivustoon ja kuntalaisaloitteen voi tehdä myös netissä. Tämä palvelu tuli porilaisille mahdolliseksi, kun asia eteni kuntalaisaloitteen kautta.

 

Anne Liinamaa

Kirjoittaja on Porin kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja