Päivän Keskisuomalainen (30.5.2017) julkaisi Jyväskylän lautakuntien uudet kokoonpanot. Voin siis täälläkin vihdoin ilmoittaa, että olen saamassa toivomani paikan tarkastuslautakunnassa! Uusi valtuustohan lopullisesti hyväksyy ryhmien kesken sovitut esitykset maanantaina 5.6. ensimmäisessä kokouksessaan, mutta aika varmana tätä voi jo pitää. Varajäsenekseni on esitetty Minna Kilpalaa, pitkän linjan poliitikkoa jo maalaiskunnan ajoilta. Toinen vihreä jäsen tarkastuslautakunnassa on toiselle kaudelle jatkava Antti Yli-Tainio, jonka varajäsen on Timo Taskinen. Puheenjohtajana on Jaakko Selin (kok.).
Olin kuntaliitosta seuranneella valtuustokaudella 2009 – 2012 tarkastuslautakunnan varajäsenenä. Tuolloin en voinut osallistua jaostotyöskentelyyn, mutta muutamaan kokoukseen pääsin tuuraamaan varsinaista jäsentä Maija Örnmarkia. Tarkastuslautakunta on siis porukka, joka seuraa kaupungin kaikkia toimialoja: kuinka ne noudattavat talous- ja toimintasuunnitelmia. Tämä on ulkoista valvontaa, jota suorittaa myös tilintarkastaja. Lautakunta laatii joka vuosi ankaran tarkastuskertomuksen, jossa varsin suoraan kiitetään ja moititaan kaupungin toimintaa. Juuri eilen olin seuraamassa päättyvän kauden viimeistä kaupunginvaltuuston kokousta, jossa tätä tarkastuskertomusta huomautuksineen käsiteltiin. Myös uusi valtuusto jatkaa kertomuksen parissa.
Lautakunnan jäsenet jakautuvat kolmeen jaostoon, jotka tekevät tarkastuskäyntejä kohteisiin ympäri kaupunkia. Oman jaoston lisäksi myös muiden kahden tirk… siis tarkastuskäynneille saa mennä mukaan. Pyrin osallistumaan mahdollisimman laajasti toimintaan, jotta saan kattavan kuvan kaikesta, mitä täällä tapahtuu. Luvassa on erittäin jännittävät neljä vuotta. Lähiaikoina selvinnee, milloin on ensimmäinen kokouksemme ja jakautuminen jaostoihin (1: kaupunkirakennepalvelut, yhtiöt ja liikelaitokset; 2: perusturva; 3: sivistys ja JAMK).
Asiasta toiseen. Viime viikolla kävimme siis kaupungin koulutusmatkalla Peurungassa. Vihreiden valtuustoryhmä oli hyvin vahvasti edustettuna niin luennoilla kuin vesiliukumäessäkin! Meillä oli siis ensimmäisen päivän iltana aikaa oman ryhmän kokoukselle – menimme Peurunkajärven rantaan laiturille palaveeraamaan – sekä hieman luppoaikaa ennen päivällistä. Koskapa meille oli jaettu kylpylärannekkeet, osa meistä riensi reilussa tunnissa läpi kylpyläosaston pienet altaat ja saunat ja sitten tukka märkänä ruokasaliin (en löytänyt hiustenkuivaajaa). Koulutuspäivien ohjelma oli nokkelasti laadittu siten, että tutustuimme muidenkin kuin oman ryhmän jäseniin. Tällainen seminaari oli erittäin hyödyllinen. On helpompi aloittaa yhteistyö, kun on tavattu muuallakin kuin valtuustosalin jähmeillä istuimilla.
PS En laulanut karaokea.